Kaks lasta oltiin, lapsi

Wikiaineistosta
20. Kaks lasta oltiin, lapsi

Kirjoittanut Heinrich Heine


Kaks lasta oltiin, lapsi,
Kaks pientä, rattoisaa;
Me ryömimme kanakoppiin
Ja piilimme olkien taa.
Kuin kanat kotkotimme,
Ja siinä jos kulki ken, –
”Kykerikyy!” hän luuli
Nyt kukon lauluksi sen.
Oli arkku kartanolla,
Sen seinät paperoin,
Me muutimme sinne, ja oltiin
Muka ylhäisöperhe noin.
Ja naapurin vanha kissa
Tuli aina vieraisiin;
Heti kumarrus, niiaus sille,
Ja siinäkös kursailtiin.
Sen vointia tiedustimme,
Osanottoa teeskellen;
Moni vanha kissa on kuullut
Nuo lauseemme jälkeen sen.
Myös haastoimme järkevästi,
Kuink’ aiat muuttuu näin,
Miten nuoruudessamme kaikki
Oli toisin ja paremmin päin;
Miten lempi ja usko ja hyveet
Jo mailmasta katoaa,
Miten kahvin hinnat on nousseet,
Ja rahaa ei nähdä saa! – – –
On poissa jo lastenleikit,
Pois kaikki vierähtää,
Raha, mailma ja aika, – ja sinne
Hyve, lempi ja usko jää!


Lähde: Heine, Heinrich 1905: Valikoima runoelmia. Suomensi Valter Juva. Yrjö Weilin, Helsinki.