Kansainliiton peruskirja

Wikiaineisto
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomen sopimukset vieraitten valtioitten kanssa 1918 - 1920

Julkaissut ulkoasiainministeriö

N:o 22. Kansainliiton peruskirja.

Kansainliiton peruskirja, joka laadittiin Versailles'in rauhanneuvotteluissa ja hyväksyttiin 28 päivänä huhtikuuta 1919, sisältyy I osana kuhunkin niistä rauhansopimuksista, jotka vuosien 1914 - 1918 maailmansotaan osaaottaneet n. s. liittoutuneet ja niihin yhtyneet vallat vuosina 1919 ja 1920 tekivät Saksan, Itävallan, Belgian ja Unkarin kanssa.

Suomi otettiin Kansainliiton jäseneksi liiton yleiskokouksen 16 päivänä joulukuuta 1920 tekemällä päätöksellä.

Suomennos

Kansainliiton peruskirja.[muokkaa]

Korkeat sopimuspuolet,

joista yhteistoiminnan edistämiseksi kansojen kesken sekä niiden rauhan ja turvallisuuden takaamiseksi on tärkeätä
alistua erinäisiin velvoituksiin olla ryhtymättä sotaan,
ylläpitää avoimia sekä oikeudenmukaisuuteen ja kunniallisuuteen perustuvia kansainvälisiä suhteita,
tarkoin noudattaa kansainvälisen oikeuden sääntöjä, jotka tästä lähtien tunnustetaan hallitusten toiminnan tehokkaaksi ohjeeksi,
saada järjestyneiden kansojen keskinäisissä väleissä oikeudenmukaisuus vallitsemaan ja tunnollisesti täyttää kaikki sopimuksiin perustuvat velvollisuudet,
hyväksyvät tämän peruskirjan, jolla Kansainliitto perustetaan.
1 artikla.

Kansainliiton alkuperäisiä jäseniä ovat ne tämän sopimuksen allekirjoittaneet valtiot, jotka mainitaan liitteessä, kuin myöskin ne sanotussa liitteessä mainitut valtiot, jotka varaumitta yhtyvät tähän peruskirjaan antamalla kahden kuukauden kuluessa peruskirjan voimaan tulemisesta sihteeristölle sitä tarkoittavan julkilausuman. Sellainen julkilausuma on tiedoitettava liiton muille jäsenille.

Jokainen liitteessä mainitsematon valtio, dominio tai siirtomaa, joka vapaasti hallitsee itseään, voi tulla liiton jäseneksi, jos yleiskokous kahden kolmanneksen enemmistöllä sen siksi hyväksyy sekä mikäli se antaa varmat takeet vilpittömästä aikomuksestaan noudattaa kansainvälisiä sitoumuksiaan ja hyväksyy ne määräykset, jotka liitto sen maa-, meri- ja ilmavoimiin ja -varustuksiin nähden asettaa noudatettaviksi.

Jokainen liiton jäsen voi kahden vuoden irtisanomisajan kuluttua erota liitosta sillä ehdolla, että on eroamisensa hetkellä täyttänyt kaikki kansainväliset velvollisuutensa, tämän sopimuksen sisältämät niihin luetteuina.

2 artikla.

Liiton toiminta, sellaisena kuin se on tässä sopimuksessa määritelty, tapahtuu yleiskokouksesta ja neuvostosta käsin pysyvän sihteeristön avulla.

3 artikla.

Yleiskokouksen muodostavat liiton jäsenten edustajat.

Yleiskokous kokoontuu määräajoin sekä aina muulloinkin olosuhteiden niin vaatiessa, sillä paikkakunnalla, missä liitolla on toimikeskuksensa, taikka muualla, milloin niin määrätään.

Yleiskokouksen käsiteltävissä on jokainen asia, joka kuuluu liiton toimintapiiriin tai koskee maailman rauhaa.

Jokaisella liiton jäsenellä saa yleiskokouksessa olla enintään kolme edustajaa, mutta sillä ei ole kuin yksi ääni.

4 artikla.[1]

Neuvoston muodostavat liittoutuneiden ja niihin yhtyneiden päävaltain[2] sekä liiton neljän muun jäsenen edustajat. Nämä neljä jäsentä valitsee yleiskokous vapaasti aikoina, jotka se mielensä mukaan määrää. Kunnes yleiskokous on suorittanut ensimäisen vaalin, ovat Belgian, Brasilian, Espanjan ja Kreikan edustajat neuvoston jäseninä.

Yleiskokouksen enemmistön suostumuksella neuvosto voi valita muita liiton jäseniä vastedes olemaan pysyväisesti edustettuina neuvostossa.[3] Samanlaisen suostumuksen saatuaan se voi myös lisätä niiden liiton jäsenten lukumäärää, jotka yleiskokous valitsee olemaan neuvostossa edustettuina.[4]

Neuvosto kokoontuu tarpeen vaatiessa ja ainakin kerran vuodessa sillä paikkakunnalla, missä liitolla on toimikeskuksensa, tai muuallakin, milloin niin määrätään.

Neuvoston käsiteltävissä on jokainen asia, joka kuuluu liiton toimintapiiriin tai koskee maailman rauhaa.

Jokaista neuvostossa edustamatta olevaa liiton jäsentä kehoitetaan lähettämään edustaja istumaan siinä jäsenen oikeuksin, kun jokin erityisesti sen etuja koskeva asia tulee neuvoston käsiteltäväksi.

Jokaisella neuvostossa edustetulla liiton jäsenellä on siinä ainoastaan yksi ääni ja yksi edustaja.

5 artikla.

Päätöksen tekoon yleiskokouksessa tai neuvostossa vaaditaan, että istunnossa edustetut jäsenet ovat yksimieliset, ellei tässä peruskirjassa tai tämän sopimuksen[5] määräyksissä ole nimenomaan toisin säädetty.

Kaikki yleiskokouksen tai neuvoston istunnossa esiintyvät, menettelytapaa koskevat kysymykset, niihin luettuna komissioiden asettaminen erinäisiä asioita selvittämään, ratkaisee yleiskokous tai neuvosto, ja ratkaisu tapahtuu istunnossa edustettuina olevien liiton jäsenten enemmistön päätöksellä.

Sekä yleiskokouksen että neuvoston kutsuu ensimäiseen istuntoon Amerikan Yhdysvaltain presidentti.

6 artikla.[6]

Pysyvä sihteeristö sijaitsee sillä paikkakunnalla, missä liitolla on toimikeskuksensa. Siihen kuuluvat pääsihteeri ynnä tarpeelliset sihteerit ja muu henkilökunta.

Ensimäinen pääsihteeri mainitaan liitteessä. Vastedes pääsihteerin nimittää neuvosto yleiskokouksen enemmistön suostumuksella.

Sihteeristön sihteerit ja muun henkilökunnan ottaa pääsihteeri neuvoston suostumuksella.

Liiton pääsihteeri on yleiskokouksen ja neuvoston itseoikeutettu pääsihteeri.

Sihteeristön menot on liiton jäsenten suoritettava samassa suhteessa kuin maailman postiliiton kansainvälisen toimiston kuluista on määrätty.

7 artikla.

Liiton toimikeskus on Genèvessä.

Neuvosto voi milloin tahansa päättää siirtää sen jonnekin muualle.

Kaikkiin liiton tai sen yhteyteen kuuluvien elimien toimiin, niihin luettuna sihteeristö, pääsevät yhtäläisesti miehet ja naiset.

Liiton jäsenten edustajat sekä liiton virkamiehet nauttivat tehtäviään suorittaessaan diplomaattisia erikoikeuksia [pitää olla erikoikeuksia] ja vapautuksia.

Rakennukset ja maa-alat, jotka ovat liiton tai siihen kuuluvien elimien taikka sen kokousten käytössä, ovat loukkaamattomia.

8 artikla.

Liiton jäsenet tunnustavat, että rauhan säilyttäminen vaatii supistamaan kunkin kansan varustukset sen omaa turvallisuutta ja kansainvälisten sitoumusten yksissä toimin tapahtuvaa täytäntöön panoa vastaavaan vähimpään määrään.

Kunkin valtion maantieteellisen aseman ja muut erikoisseikat huomioon ottaen neuvosto laatii suunnitelmat sellaiseksi supistukseksi ja ne alistetaan sitten eri hallitusten harkittaviksi ja ratkaistaviksi.

Nämä suunnitelmat on ainakin joka kymmenes vuosi otettava uudelleen harkittaviksi ja tarpeen vaatiessa tarkistettaviksi.

Eri hallitusten hyväksyttyä mainitut suunnitelmat, ei siten säädettyä varustusten määrää saa ilman neuvoston suostumusta ylittää.

Katsoen ampuma- ja sotatarpeiden yksityisvalmistuksen antavan aihetta vakaviin muistutuksiin, liiton jäsenet antavat neuvoston harkittavaksi, miten sellaisen yksityisvalmistuksen vahingolliset vaikutukset voitaisiin estää, ollen tällöin otettava asianmukaisesti huomioon sellaisten jäsenten tarpeet, jotka eivät itse kykene valmistamaan turvallisuutensa vaatimia ampuma- ja sotatarpeita.

Liiton jäsenet sitoutuvat mitä avomielisimmin ja täydellisimmin antamaan toisilleen kaikki tiedot varustustensa laajuudesta, maa-, meri- ja ilmavoimaohjelmistaan sekä niiden teollisuuksiensa tilasta, joita voidaan käyttää sotatarkoituksiin.

9 artikla.

On asetettava pysyvä komissio antamaan neuvostolle lausuntonsa 1 ja 8 artiklan määräysten toteuttamisesta sekä yleensä maa-, meri- ja ilmavoimia koskevista asioista.

10 artikla.

Liiton jäsenet sitoutuvat olemaan loukkaamatta ja kaikilta ulkoa tulevilta hyökkäyksiltä suojaamaan liiton kaikkien jäsenten alueellista koskemattomuutta ja olemassa olevaa valtiollista itsenäisyyttä. Jos hyökkäys tapahtuu tahi jos hyökkäyksen uhka tai vaara on olemassa, on neuvoston osoitettava, millä keinoin tämä velvoitus on pantava täytäntöön.

11 artikla.

Nimenomaan lausutaan täten julki, että kaikki sota tai sodan uhka, kohdistuipa se välittömästi johonkin liiton jäseneen tai ei, koskee koko liittoa ja että liiton tulee ryhtyä kaikkiin niihin toimenpiteisiin, joilla voidaan tehokkaasti turvata kansojen välinen rauha. Sellaisessa tapauksessa pääsihteeri kutsuu oitis koolle neuvoston, milloin joku liiton jäsen sitä pyytää.

Sitä paitsi lausutaan julki, että kullakin liiton jäsenellä on oikeus yhtävällisluontoisesti [pitää olla ystävällisluontoisesti] kiinnittää yleiskokouksen tai neuvoston huomiota jokaiseen seikkaan, joka saattaa vaikuttaa kansainvälisiin suhteisiin sekä uhkaa siten häiritä rauhaa tai kansojen keskistä hyvää sopua, josta rauha riippuu.

12 artikla.[7]

Liiton jäsenet sopivat siitä, että, jos niiden välillä syntyy jokin riita, joka saattaa aiheuttaa välien rikkoutumisen, alistavat sen joko välitysoikeudessa käsiteltäväksi tai neuvoston tutkittavaksi. Ne sopivat myös siitä, etteivät missään tapauksessa ryhdy sotaan, ennenkuin kolme kuukautta on kulunut välitysoikeuden päätöksestä tai neuvoston selostuksen esittämisestä.

Kaikissa tämän artiklan tarkoittamissa tapauksissa on välitysoikeuden päätös annettava kohtuullisessa ajassa ja neuvoston selostuksen tulee olla valmis kuudessa kuukaudessa siitä, kun asia pantiin siinä vireille.

13 artikla.[8]

Liiton jäsenet sopivat siitä, että, jos niiden välillä syntyy riita, joka niiden mielestä soveltuu välitysoikeuden ratkaistavaksi, ja jos sitä ei diplomaattista tietä voida tyydyttävästi ratkaista, riitakysymys alistetaan kokonaisuudessaan välitysoikeudessa ratkaistavaksi.

Riitoihin, jotka yleensä soveltuvat välitysoikeuden ratkaistaviksi, katsotaan kuuluviksi sellaiset, jotka koskevat jonkin sopimuksen tulkintaa, joitakin kansainvälisen oikeuden kysymyksiä, jonkin semmoisen seikan olemassa oloa, joka, jos se todetaan, merkitsisi kansainvälisen sitoumuksen rikkomista tahi sellaisen rikkomisen johdosta annettavan hyvityksen suuruutta tai laatua.

Välitysoikeutena, johon riita lykätään, on oleva se oikeus, josta asianosaiset sopivat tai joka on määrättynä niiden välisissä aikaisemmissa sopimuksissa.

Liiton jäsenet sitoutuvat vilpittömästi panemaan täytäntöön oikeuden antaman päätöksen sekä olemaan ryhtymättä sotaan ketään liiton jäsentä vastaan, joka alistuu päätökseen. Jos oikeuden päätös jätetään täytäntöön panematta, ehdottaa neuvosto toimenpiteitä sen täytäntöön panemiseksi.

14 artikla.

Neuvoston tehtäväksi annetaan laatia ehdotus pysyväksi kansainväliseksi tuomioistuimeksi ja alistaa se liiton jäsenten hyväksyttäväksi. Tämä tuomioistuin on oleva pätevä käyttämään tuomiovaltaa kaikissa luonteeltaan kansainvälisissä riidoissa, jotka asianosaiset sen käsiteltäviksi alistavat. Sen tulee paitsi antaa opastava lausunto jokaisesta riidasta tai seikasta, jonka neuvosto tai yleiskokous sen käsiteltäväksi lähettää.

15 artikla.[9]

Liiton jäsenet sopivat siitä, että, jos niiden välillä syntyy riita, joka näyttää voivan johtaa välien rikkoutumiseen, ja jos tätä riitaa ei ole saatettu 13 artiklassa mainitussa välitysoikeudessa käsiteltäväksi, asia lykätään neuvostoon. Tätä varten riittää, että joku asianosaisista antaa riidasta tiedon pääsihteerille, jonka on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimiin asian täydelliseksi tutkimiseksi ja harkitsemiseksi.

Asianosaisten pitää niin pian kuin suinkin esittää pääsihteerille selostus asiastansa ynnä kaikki siihen vaikuttavat tosiasiat ja asiakirjat. Neuvosto voi määrätä, että tämä aineisto on viipymättä julkaistava.

Neuvoston on koetettava saada riita sovituksi. Jos neuvosto siinä onnistuu, julkaise [pitää olla julkaisee] se, niin laajana kuin katsoo soveliaaksi, selostuksen, jossa esitetään asiaa koskevat tosiseikat ja näiden aiheuttamat selitykset sekä sovinnon ehdot.

Jollei riitaa ole voitu sopia, laatii ja julkaisee neuvosto kertomuksen, joka on hyväksytty joko yksimielisesti tai äänienemmistöllä ja jossa esitetään riita [pitää olla riitaa] koskevat seikat sekä ne ratkaisuehdotukset, joita neuvosto suosittelee oikeudenmukaisimpina ja tapaukseen paraiten soveltuvina.

Jokainen neuvostossa oleva liiton jäsen voi niinikään julkaista selostuksen riitaan kuuluvista tosiseikoista sekä omat päätelmänsä.

Jos neuvoston kertomus hyväksytään, riitapuolten edustajain ääniä lukuun ottamatta, yksimielisesti, sitoutuvat liiton jäsenet olemaan ryhtymättä sotaan ketään asianosaista vastaan, joka mukautuu kertomuksessa tehtyihin loppupäätelmiin.

Siinä tapauksessa, että neuvoston ei ole onnistunut saada kertomukselleen kaikkien muiden jäsentensä kuin riitapuolten edustajain yksimielistä hyväksymistä, liiton jäsenet pidättävät itselleen oikeuden menetellä, niinkuin katsovat olevan tarpeen oikeuden ja oikeudenmukaisuuden turvaamiseksi.

Jos jokin asianosainen väittää ja neuvosto myöntää, että riita koskee kysymystä, joka kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluu tämän asianosaisen yksinomaiseen toimivaltaan, on neuvoston todettava se laadittavassaan kertomuksessa, mutta suosittelematta mitään ratkaisua.

Neuvosto voi kaikissa tämän artiklan tarkoittamissa tapauksissa lykätä riidan yleiskokoukseen. Jonkin asianosaisen pyynnöstä on riita niinikään pantava vireille yleiskokouksessa; tällainen pyyntö on esitettävä neljässätoista päivässä siitä, kuin riita on saatettu neuvoston käsiteltäväksi.

Kaikissa yleiskokoukseen alistetuissa jutuissa sovelletaan tässä ja 12 artiklassa neuvoston toiminnasta ja toimivallasta olevia määräyksiä myöskin yleiskokouksen toimintaan ja toimivaltaan, ollen yleiskokouksen antamalla kertomuksella, jonka ovat hyväksyneet neuvostossa edustettujen liiton jäsenten edustajat sekä liiton muiden jäsenten enemmistö, riitapuolten edustajia kertaakaan lukuun ottamatta, tiettävästi sama vaikutus kuin neuvoston kertomuksella, jonka sen jäsenet, riitapuolten edustajia lukuun ottamatta, ovat yksimielisesti hyväksyneet.

16 artikla.

Jos liiton jäsen vastoin 12, 13 tai 15 artiklan mukaisia sitoumuksiaan ryhtyy sotaan, katsotaan sen samalla suorittaneen sotaisen teon kaikkia muita liiton jäseniä vastaan. Nämä sitoutuvat oitis katkaisemaan kaikki kaupalliset tai rahalliset välinsä siihen, kieltämään kaiken yhteyden kansalaistensa ja peruskirjaa rikkoneen valtion kansalaisten välillä sekä estämään kaikki rahalliset, kaupalliset tai henkilökohtaiset yhteyssuhteet tämän valtion ja minkä tahansa muun liittoon kuuluvan tai kuulumattoman valtion kansalaisten kesken.

Tässä tapauksessa on neuvoston velvollisuutena suositella eri hallituksille, joita asia koskee, millä maa-, meri- tai ilmavoimilla liiton eri jäsenten on kohdaltaan otettava osaa niihin aseellisiin voimiin, joiden tehtävänä on saada liitosta johtuvat velvoitukset täytetyiksi.

Liiton jäsenet sopivat lisäksi siitä, että tämän artiklan nojalla suoritettavia taloudellisia ja rahallisia toimenpiteitä sovellettaessa tukevat toisiaan, supistaakseen vähimpään mahdolliseen määrään niistä johtuvat vahingot ja haitat. Niiden on samoin tuettava toisiansa vastustaakseen jokaista erikoistoimenpidettä, jonka sopimuksen rikkonut valtio voi kohdistaa johonkin niistä. Niiden on myös ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin helpottaakseen kunkin sellaisen liiton jäsenen sotavoimien kulkua alueensa läpi, joka ottaa osaa liitosta johtuvien velvoitusten täyttämistä tarkoittavaan yhteiseen toimintaan.

Jokainen liiton jäsen, joka on rikkonut jonkin peruskirjasta johtuvan sitoumuksen, voidaan julistaa liitosta erotetuksi kaikkien muiden neuvostossa edustettujen liiton jäsenten päätöksellä.

17 artikla.

Jos riita syntyy kahden valtion välillä, joista ainoastaan toinen on liiton jäsen tai joista ei kumpikaan siihen kuulu, kehoitetaan vierasta valtiota tai vieraita valtioita riidan ratkaisemiseksi alistumaan liiton jäsenen velvollisuuksiin neuvoston oikeudenmukaisiksi harkitsemilla ehdoilla. Jos tätä kehoitusta noudatetaan, sovelletaan 12 - 16 artiklan määräyksiä neuvoston tarpeellisiksi katsomin muutoksin.

Heti kehoituksen tultua lähetetyksi neuvosto ryhtyy tutkimaan riitaan kuuluvia seikkoja sekä ehdottaa niitä toimenpiteitä, jotka puheena olevassa tapauksessa näyttävät parhaimmilta ja tehokkaimmilta.

Jos kehoituksen saanut valtio, kieltäytyen alistumasta ratkaisemista tarkoittaviin liiton jäsenen velvollisuuksiin, ryhtyy sotaan jotakin liiton jäsentä vastaan, sovelletaan edelliseen 16 artiklan määräyksiä.

Jos molemmat riitapuolet kehoituksen saatuaan kieltäytyvät alistumasta riidan ratkaisemista tarkoittaviin liiton jäsenen velvollisuuksiin, saa neuvosto ryhtyä sellaisiin toimiin sekä tehdä semmoisia esityksiä, joilla vihollisuudet voidaan ehkäistä ja riita saada ratkaistuksi.

18 artikla.

Jokainen sopimus tai kansainvälinen sitoumus, jonka joku liiton jäsen tästä lähtien tekee, on heti merkittävä sihteeristön kirjoihin ja sihteeristön julkaistava niin pian kuin suinkin. Mikään sellainen sopimus tai kansainvälinen sitoumus ei ole sitova, ennenkuin se on kirjattu.

19 artikla.

Yleiskokous voi aika ajoin kehoittaa liiton jäseniä ottamaan uudelleen tutkittavaksi sopimuksen, jota ei enää käy soveltaminen, taikka sellaisen kansainvälisen tilanteen, jonka jatkuminen saattaisi vaarantaa maailman rauhaa.

20 artikla.

Liiton jäsenet tunnustavat kukin kohdaltansa, että tämä peruskirja kumoaa kaikki niiden väliset velvoitukset ja sopimukset, jotka ovat ristiriidassa tämän peruskirjan säännösten kanssa, ja juhlallisesti sitoutuvat olemaan vastedes sellaisiin menemättä.

Jos joku liiton jäsen on ennen jäseneksi tuloaan mennyt velvoituksiin, jotka ovat ristiriidassa peruskirjan säännösten kanssa, on sen heti ryhdyttävä toimiin näistä velvoituksista vapautuakseen.

21 artikla.

Sellaisten kansainvälisten sitoumusten, kuin välitysoikeussopimusten, sekä alueellisten kannanottojen sellaisten kuin Monroe-opin, jotka varmistavat rauhan säilymistä, ei katsota olevan ristiriidassa minkään tässä sopimuksessa olevan säänöksen [pitää olla säännöksen] kanssa.

22 artikla.

Siirtomaihin ja alueihin, jotka maailmansodan johdosta ovat lakanneet olemasta niitä aikaisemmin hallinneiden valtioiden täysivaltiuden alaisia ja joissa asuu nykymaailman erittäin vaikeissa oloissa itseään johtamaan vielä pystymättömiä kansoja, on sovellettava sitä periaatetta, että näiden kansojen hyvinvointi ja kehitys on pyhä sivistystehtävä, ja asianmukaista on sisällyttää tähän peruskirjaan takeita tämän tehtävän täyttämisestä.

Paras tapa käytännössä toteuttaa tämä periaate on, että näiden kansain holhous uskotaan kehittyneille kansoille, jotka varojensa, kokemuksensa tai maantieteellisen asemansa puolesta parhaiten saattavat ottaa tällaisen vastuun ja jotka siihen suostuvat; ne hoitavat tätä holhousta liiton valtuuttamina ja sen nimessä.

Huoltovaltuuden (mandaatin) luonteen täytyy vaihdella kansan kehityskannan, alueen maantieteellisen aseman ja sen taloudellisten olojen sekä muiden sellaisten seikkain mukaan.

Eräät yhdyskunnat, jotka aikaisemmin kuuluivat Turkin valtakuntaan, ovat saavuttaneet sellaisen kehitysasteen, että ne voidaan väliaikaisesti tunnustaa riippumattomiksi kansakunniksi, kuitenkin niin, että huoltajavaltio antaa niiden hallinnossa neuvoja ja apua, kunnes ne kykenevät tulemaan itsekseen toimeen. Huoltajavaltiota valittaessa otetaan etusijassa huomioon näiden yhdyskuntain toivomukset.

Eräiden muiden, erittäinkin keski-Afrikassa olevien kansojen kehitysaste vaatii huoltajavaltiota ottamaan hoitoonsa alueen hallinnon sellaisin ehdoin, jotka, kieltäen semmoiset väärinkäytökset kuin orja-, ase- sekä väkijuomain kaupan, takaavat omantunnon ja uskonnonvapauden ilman muita rajoituksia, kuin mitkä yleisen järjestyksen ja hyvien tapojen ylläpitäminen saattaa tehdä välttämättömiksi, samoin kuin sotilaallisten tai laivastotukikohtain rakentamisen ynnä sotilaskasvatuksen antamisen alkuasukkaille muuta tarkoitusta kuin järjestyksen pitoa tai alueen puolustusta varten sekä turvaavat myöskin muille liiton jäsenille samat ehdot vaihdannassa ja kaupan teossa.

Vihdoin on alueita sellaisia kuin Lounais-Afrika ja eräät Tyynenmeren eteläisen osan saaret, joita vähäisen väestötiheytensä, pienuutensa, etäällä sivistyskeskuksista olevan asemansa sekä huoltajavaltionsa alueen maantieteellisen rajanaapuruuden takia taikka muiden seikkojen vuoksi parhaiten voidaan hallita huoltajavaltion lakien mukaan tämän alueiden suoranaisena osana sentään edellä mainituissa, alkuasukasten eduksi säädetyissä takeissa asetetuin rajoituksin.

Huoltajavaltion tulee kaikissa tapauksissa antaa neuvostolle kertomus huollettavistaan alueista.

Ellei huoltajavaltiolle kuuluvan vallan tahi sen harjoittaman valvonnan ja hallinnon laajuudesta ole aikaisemmin liiton jäsenten kesken sovittu, on neuvoston nimenomaan määrättävä nämä seikat.

On asetettava pysyvä komissio, jonka tehtävänä on vastaanottaa ja tarkastaa huoltajavaltion vuosikertomukset sekä antaa neuvostolle lausuntonsa kaikissa huoltovaltuuksien täyttämistä koskevissa kysymyksissä.

23 artikla.

Jo voimassa olevain tai vastedes tehtäväin kansainvälisten sopimusten säännöksien aiheuttamin rajoituksin ja niiden mukaisesti liiton jäsenet

a) pyrkivät luomaan ja pysyttämään oikeudenmukaiset ja inhimilliset työolot miehille, naisille ja lapsille niin omilla valtioalueillaan kuin jokaisessa muussakin maassa, jonka kanssa ovat kauppa- tai teollisuussuhteissa, sekä tässä tarkoituksessa perustamaan ja ylläpitämään tarpeellisia kansainvälisiä järjestöjä;

b) sitoutuvat turvaamaan hallinnossaan olevain alueiden alkuasukkaille oikeudenmukaisen kohtelun;

c) antavat liiton tehtäväksi niiden sopimusten yleisvalvonnan, jotka koskevat nais- ja lapsikauppaa sekä opiumin ja muiden vahingollisten rohdosten kauppaa;

d) antavat liiton tehtäväksi niiden maiden kanssa tapahtuvan ase- ja ampumatarvekaupan yleisvalvonnan, joissa tämän kaupan valvonta on yhteisen edun nimessä välttämätön;

e) ryhtyvät tarpeellisiin toimiin liikenne- ja kauttakulkuvapauden taatusti turvaamiseksi ja voimassa pysyttämiseksi sekä kaikkien liiton jäsenten kaupan tasapuolisesti kohtelemiseksi, ollen tällöin katsottava, että vuosien 1914 - 18 sodassa hävitettyjen alueiden erityiset tarpeet otetaan huomioon;

f) pyrkivät kansainvälisiin toimenpiteisiin ryhtymällä ehkäisemään ja vastustamaan tauteja.

24 artikla.

Kaikki kansainväliset toimistot, jotka jo on yleissopimusten nojalla perustettu, asetetaan liiton turviin, mikäli asianomaiset sopimuspuolet siihen suostuvat. Kaikki muut toimistot sekä komissiot, jotka vastedes ehkä perustetaan kantavuudeltaan kansainvälisten asiain järjestämiseksi, asetetaan liiton turviin.

Kaikissa kantavuudeltaan kansainvälisissä kysymyksissä, jotka ovat järjestetyt yleisillä sopimuksilla, mutta joita ei ole asetettu kansainvälisten toimistojen tai komissioiden valvontaan, on liiton sihteeristön, jos sopimuspuolet sitä pyytävät ja neuvosto siihen suostuu, kerättävä ja jaettava asiaa valaiseva aineisto sekä annettava kaikkea tarpeellista tai suotavaa apua.

Neuvosto voi määrätä, että liiton turvissa olevan toimiston tai komission kulungit otetaan sihteeristön menoihin.

25 artikla.

Liiton jäsenet sitoutuvat edistämään ja suosimaan sellaisten vapaaehtoisten kotimaisten, asianomaisesti valtuutettujen Punaisen Ristin järjestöjen perustamista ja keskinäistä yhteistoimintaa, joiden tarkoituksena on parantaa terveydentilaa, ehkäistä tauteja ja lieventää kärsimyksiä maailmassa.

26 artikla.

Tähän peruskirjaan tehdyt muutokset tulevat voimaan, kun ne liiton jäsenet, joiden edustajat muodostavat neuvoston, sekä niiden jäsenten enemmistö, joiden edustajat muodostavat yleiskokouksen, ovat ne ratifioineet.

Jokaisen liiton jäsenen vapaassa vallassa on olla hyväksymättä muutosta, joka on tehty peruskirjaan, mutta se lakkaa siinä tapauksessa kuulumasta liittoon.

Liite.

I. Kansainliiton alkuperäiset jäsenet, jotka ovat allekirjoittaneet rauhansopimuksen:

Amerikan Yhdysvallat.
Belgia.
Bolivia.
Brasilia.
Brittein valtakunta.
Etelä-Afrikka.
Australia.
Kanada.
Intia.
Uusi Seelanti.
Equador.
Guatemala.
Haiti.
Hedjaz.
Honduras.
Italia.
Japani.
Kiina.
Kreikka.
Kuba.
Liberia.
Nicaragua.
Panama.
Peru.
Portugali.
Puola.
Ranska.
Rumania.
Serbia-Kroatia-Slovenia.
Siam.
Tshekkoslovakia.
Uruguay.

Valtiot, jotka kutsutaan yhtymään liiton Peruskirjaan:

Argentina.
Chile.
Columbia.
Tanska.
Espanja.
Norja.
Paraguay.
Hollanti.
Persia.
Salvador.
Ruotsi.
Sveitsi.
Venezuela.

II. Kansainliiton ensimäinen pääsihteeri:

Sir James Eric Drummond, K. C. M. G., C. B.

Muutokset[muokkaa]

Huom.!

Seuraavat muutokset on peruskirjaan tehty huhtikuuhun 1932 mennessä.[10]

4 artiklaan on 29 päivänä heinäkuuta 1926 voimaantulleella peruskirjan muutoksella lisätty seuraavanlainen kolmas kappale:

Suomennos.

Yleiskokous vahvistaa kahden kolmanneksen enemmistöllä neuvoston vaihtuvain jäsenten valitsemista koskevat säännöt ja erikoisesti niiden toimiajan pituuteen ja uudelleen valitsemisen ehtoihin kohdistuvat säännökset.

6 artiklan viides kappale on 13 päivänä elokuuta 1924 voimaantulleella peruskirjan muutoksella muutettu näin kuuluvaksi:

Suomennos.

Liiton menot on liiton jäsenten suoritettava yleiskokouksen määräämässä suhteessa.

12 ja 13 artikla sekä 15 artiklan ensi kappale on 26 päivänä syyskuuta 1924 voimaantulleella peruskirjan muutoksella muutettu näin kuuluviksi:

Suomennos.

12 artikla.

Liiton jäsenet sopivat siitä, että, jos niiden välillä syntyy jokin riita, joka saattaa aiheuttaa välien rikkoutumisen, alistavat sen joko välitysoikeudessa tai tuomioistuimessa käsiteltäväksi tai neuvoston tutkittavaksi. Ne sopivat myös siitä, etteivät missään tapauksessa ryhdy sotaan, ennenkuin kolme kuukautta on kulunut välitysoikeuden päätöksestä tai tuomioistuimen tuomiosta tahi neuvoston selostuksen esittämisestä.

Kaikissa tämän artiklan tarkoittamissa tapauksissa on välitysoikeuden päätös annettava kohtuullisessa ajassa ja neuvoston selostuksen tulee olla valmis kuudessa kuukaudessa siitä, kuin asia pantiin siinä vireille.

13 artikla.

Liiton jäsenet sopivat siitä, että, jos niiden välillä syntyy riita, joka niiden mielestä soveltuu välitysoikeuden tai tuomioistuimen ratkaistavaksi, ja jos sitä ei diplomaattista tietä voida tyydyttävästi ratkaista, riitakysymys alistetaan kokonaisuudessaan välitysoikeudessa tai tuomioistuimessa ratkaistavaksi.

Riitoihin, jotka yleensä soveltuvat välitysoikeuden tai tuomioistuimen ratkaistaviksi, katsotaan kuuluviksi sellaiset, jotka koskevat jonkin sopimuksen tulkintaa, joitakin kansainvälisen oikeuden kysymyksiä, jonkin semmoisen seikan olemassa oloa, joka, jos se todetaan, merkitsisi kansainvälisen sitoumuksen rikkomista tahi sellaisen rikkomisen johdosta annettavan hyvityksen suuruutta tai laatua.

Oikeutena, johon riita lykätään, on oleva pysyvä kansainvälinen tuomioistuin tai muu oikeus, josta asianosaiset sopivat tai joka on määrättynä niiden välisissä aikaisemmissa sopimuksissa.

Liiton jäsenet sitoutuvat vilpittömästi panemaan täytäntöön oikeuden antaman päätöksen sekä olemaan ryhtymättä sotaan ketään liiton jäsentä vastaan, joka alistuu päätökseen. Jos oikeuden päätös jätetään täytäntöön panematta, ehdottaa neuvosto toimenpiteitä sen täytäntöön panemiseksi.

15 artiklan 1 kappale.

Liiton jäsenet sopivat siitä, että, jos niiden välillä syntyy riita, joka näyttää voivan johtaa välien rikkoutumiseen, ja jos tätä riitaa ei ole saatettu 13 artiklassa mainitussa välitysoikeudessa tai tuomioistuimessa ratkaistavaksi, asia lykätään neuvostoon. Tätä varten riittää, että joku asianosaisista antaa riidasta tiedon pääsihteerille, jonka on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimiin asian täydelliseksi tutkimiseksi ja harkitsemiseksi.

Kansainliiton jäsenet huhtikuulla 1932.
Abessinis.
Alankomaat.
Albania.
Argentina.
Australia.
Belgia.
Bolivia.
Brittein valtakunta.
Bulgaria.
Chile.
Dominikaanien Tasavalta.
Espanja.
Etelä-Afrikka.
Guatemala.
Haiti.
Honduras.
Nicaragua.
Norja.
Panama.
Paraguay.
Persia.
Peru.
Portugali.
Puola.
Ranska.
Rumania.
Ruotsi.
Saksa.
Intia.
Irlannin vapaavaltio.
Italia.
Itävalta.
Japani.
Jugoslaavia.
Kanada.
Kiina.
Kolumbia.
Kreikka.
Kuba.
Latvia.
Liberia.
Liettua.
Luxemburg.
Meksiko.
Salvador.
Siam.
Suomi.
Sveitsi.
Tanska.
Tshekkoslovakia.
Unkari.
Uruguay.
Uusi Seelanti.
Venezuela.
Viro.

Viitteet[muokkaa]

  1. Ks. tämän artiklan muuttamista koskevaa huomautusta siv. 187. [Muutokset ovat peruskirjan lopussa.]
  2. Näillä tarkoitetaan Versailles'n rauhansopimuksen mukaan Amerikan Yhdysvaltoja, Brittein valtakuntaa, Ranskaa, Italiaa ja Japania.
  3. Tämän säännöksen nojalla Saksa 8 päivänä syyskuuta 1926 valittiin neuvoston pysyväksi jäseneksi.
  4. Yleiskokouksen tämän säännöksen nojalla 25 päivänä syyskuuta 1922 ja 8 päivänä syyskuuta 1926 tekemäin päätösten mukaan yleiskokouksen valittavain jäsenten luku nostettiin neljästä ensin kuudeksi ja sitten yhdeksäksi.
  5. Versailles'n rauhansopimus.
  6. Ks. tämän artiklan muuttamista koskevaa huomautusta siv. 187. [Muutokset ovat peruskirjan lopussa.]
  7. Ks. tämän artiklan muuttamista koskevaa huomautusta siv. 188. [Muutokset ovat peruskirjan lopussa.]
  8. Ks. tämän artiklan muuttamista koskevaa huomautusta siv. 188 - 189. [Muutokset ovat peruskirjan lopussa.]
  9. Ks. tämän artiklan muuttamista koskevaa huomautusta siv. 189. [Muutokset ovat peruskirjan lopussa.]
  10. Vrt. Kansainliiton peruskirjan 4, 6, 12, 13 ja 15 artiklan muuttamisesta 5. 10. 1921 tehtyjä pöytäkirjoja (N:ot 1, 3, 5, 6 ja 7, "Suomen sopimukset" vuodelta 1923 N:o 4).

Muutoksia koskevat pöytäkirjat[muokkaa]

Suomen sopimukset vieraitten valtioitten kanssa 1923 n:o 4.

Julkaissut ulkoasiainministeriö

Genèvessä 5 päivänä lokakuuta 1921 tehdyt pöytäkirjat, jotka koskevat kansainliiton liittosopimuksen 4, 6, 12, 13, 15, 16 ja 26 artiklain muuttamista.

Pöytäkirjat allekirjoitettiin Suomen puolesta 18 päivänä syyskuuta 1922 ja ratifioitiin 16 päivänä huhtikuuta 1923. Ratifioimisasiakirjat talletettiin Genèveen 25 päivänä kesäkuuta 1923.


1.
Pöytäkirja koskeva liittosopimuksen 4 artiklan muuttamista.

Kansainliiton toinen liittokokous, Hänen Ylhäisyytensä Jonkheer H. A. van Karnebeekin toimiessa puheenjohtajana pääsihteeri Honorable Sir Eric Drummondin avustamana, on kokouksessaan lokakuun 5 päivänä 1921 hyväksynyt seuraavan päätöslauselman, joka aiheuttaa muutoksen liittosopimuksen 4 artiklaan

"Seuraava kappale sovitetaan 4 artiklan toisen ja kolmannnen kappaleen väliin:

Liittokokous vahvistaa kahden kolmanneksen enemmistöllä neuvoston päätöksen niiden jäsenten vaalista, jotka eivät ole vakinaisia, sekä erityisesti heidän valtuusaikansa pituutta ja heidän jälleenvalitsemisensa ehtoja koskevat määräykset."

Allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, selittävät edustamiensa liiton jäsenten nimessä hyväksyvänsä edelläolevan muutoksen.

Tämä pöytäkirja jää avoimeksi liiton jäsenten allekirjoitettavaksi; se on ratifioitava, ja ratifioimisasiakirjat ovat mahdollisimman pian talletettavat liiton sihteeristöön.

Pöytäkirja tulee voimaan liittosopimuksen 26 artiklan määräysten mukaisesti.

Asianmukaisesti oikeaksi todistettu jäljennös tästä pöytäkirjasta on pääsihteerin toimesta lähetetävä liiton kaikille jäsenille.

Tehty Genèvessä lokakuun 5 päivänä 1921 yhtenä ainoana kappaleena, jonka ranskan- ja englanninkielinen teksti ovat kumpikin todistusvoimaisia ja joka jää liiton sihteeristön arkistoon talletettavaksi.

Le Président de la deuxième Assemblée:
VAN KARNEBEEK
Le Secrétaire général:
ERIC DRUMMOND


2.
Pöytäkirja koskeva muutosta liittosopimuksen 6 artiklaan.

Kansainliiton toinen liittokokous, Hänen Ylhäisyytensä Jonkheer H. A. van Karnebeekin toimiessa puheenjohtajana pääsihteeri Honorable Sir Eric Drummondin avustamana, on kokouksessaan lokakuun 4 päivänä 1921 hyväksynyt seuraavan päätöslauselman, joka aiheuttaa muutoksen liittosopimuksen liitteeseen.

"Että seuraava luettelo on otettava liittosopimuksen liitteeseen:

III.
Liiton menojen jakautuminen.

Valtio / Maksettavien yksikköjen määrä

Albania 2
Argentina 35
Austraalia 15
Belgia 15
Bolivia 15
Brasilia 35
Bulgaria 10
Chile 15
Columbia 10
Costa Rica 2
Cuba 10
Espanja 35
Etelä-Afrika 15
Guatemala 2
Haiti 5
Hollanti 15
Honduras 2
Intia 65
Isobritannia 90
Italia 65
Itävalta 2
Japani 65
Jugo-Slaavia 35
Kanada 35
Kiina 65
Kreikka 10
Latvia 5
Liberia 2
Liettua 5
Luxemburg 2
Nicaragua 2
Norja 10
Panama 2
Paraguay 2
Peru 10
Persia 10
Portugal 10
Puola 15
Ranska 90
Romania 35
Ruotsi 15
Salvador 2
Siam 10
Suomi 5
Sveitsi 10
Tanska 10
Tshekkoslovakia 35
Uruguay 10
Uusi-Seelanti 10
Venezuela 5
Viro 5

Allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, selittävät edustamiensa liiton jäsenten nimessä hyväksyvänsä edelläolevan muutoksen.

Tämä pöytäkirja jää avoimeksi liiton jäsenten allekirjoitettavaksi; se on ratifioitava, ja ratifioimisasiakirjat ovat mahdollisimman pian talletettavat liiton sihteeristöön.

Pöytäkirja tulee voimaan liittosopimuksen 26 artiklan määräysten mukaisesti.

Asianmukaisesti oikeaksi todistettu jäljennös tästä pöytäkirjasta on pääsihteerin toimesta lähetettävä liiton kaikille jäsenille.

Tehty Genèvessä lokakuun 5 päivänä 1921 yhtenä ainoana kappaleena, jonka ranskan- ja englanninkielinen teksti ovat kumpikin todistusvoimaisia ja joka jää liiton sihteeristön arkistoon talletettavaksi.

Le Président de la deuxième Assemblée:
VAN KARNEBEEK
Le Secrétaire général:
ERIC DRUMMOND


3.
Pöytäkirja koskeva muutosta liittosopimuksen 6 artiklaan.

Kansainliiton toinen liittokokous, Hänen Ylhäisyytensä Jonkheer H. A. van Karnebeekin toimiessa puheenjohtajana pääsihteeri Honorable Sir Eric Drummondin avustamana, on kokouksessaan lokakuun 5 päivänä 1921 hyväksynyt seuraavan päätöslauselman, joka aiheuttaa muutoksen liittosopimuksen 6 artiklaan.

"Että liittosopimuksen 6 artiklan viimeinen kappale on korvattava seuraavalla kappaleella:

Liiton jäsenet suorittavat liiton menot liittokokouksen vahvistaman jakoperusteen mukaan."

Allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, selittävät edustamiensa liiton jäsenten nimessä hyväksyvänsä edelläolevan muutoksen.

Tämä pöytäkirja jää avoimeksi liiton jäsenten allekirjoitettavaksi; se on ratifioitava, ja ratifioimisasiakirjat ovat mahdollisimman pian talletettavat liiton sihteeristöön.

Pöytäkirja tulee voimaan liittosopimuksen 26 artiklan määräysten mukaisesti.

Asianmukaisesti oikeaksi todistettu jäljennös tästä pöytäkirjasta on pääsihteerin toimesta lähetettävä liiton kaikille jäsenille.

Tehty Genèvessä lokakuun 5 päivänä 1921 yhtenä ainoana kappaleena, jonka ranskan- ja englanninkielinen teksti ovat kumpikin todistusvoimaisia ja joka jää liiton sihteeristön arkistoon talletettavaksi.

Le Président de la deuxième Assemblée:
VAN KARNEBEEK
Le Secrétaire général:
ERIC DRUMMOND


4.
Pöytäkirja koskeva muutosta liittosopimuksen 6 artiklaan.

Kansainliiton toinen liittokokous, Hänen Ylhäisyytensä Jonkheer H. A. van Karnebeekin toimiessa puheenjohtajana pääsihteeri Honorable Sir Eric Drummondin avustamana, on kokouksessaan lokakuun 5 päivänä 1921 hyväksynyt seuraavan päätöslauselman, joka aiheuttaa muutoksen liittosopimuksen 6 artiklaan.

"Että seuraava kappale on liitettävä liittosopimuksen muutetun 6 artiklan loppuun:

Liitteeseen 3 sisältyvää liiton menojen jakoperustetta on sovellettava tammikuun 1 päivästä 1922 siksi kunnes liittokokouksen vahvistama uusi jako on tullut voimaan."

Allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, selittävät edustamiensa liiton jäsenten nimessä hyväksyvänsä edelläolevan muutoksen.

Tämä pöytäkirja jää avoimeksi liiton jäsenten allekirjoitettavaksi; se on ratifioitava, ja ratifioimisasiakirjat ovat mahdollisimman pian talletettavat liiton sihteeristöön.

Pöytäkirja tulee voimaan liittosopimuksen 26 artiklan määräysten mukaisesti.

Asianmukaisesti oikeaksi todistettu jäljennös tästä pöytäkirjasta on pääsihteerin toimesta lähetettävä liiton kaikille jäsenille.

Tehty Genèvessä lokakuun 5 päivänä 1921 yhtenä ainoana kappaleena, jonka ranskan- ja englanninkielinen teksti ovat kumpikin todistusvoimaisia ja joka jää liiton sihteeristön arkistoon talletettavaksi.

Le Président de la deuxième Assemblée:
VAN KARNEBEEK
Le Secrétaire général:
ERIC DRUMMOND


5.
Pöytäkirja koskeva liittosopimuksen 12 artiklan muuttamista.

Kansainliiton toinen liittokokous, Hänen Ylhäisyytensä Jonkheer H. A. van Karnebeekin toimiessa puheenjohtajana pääsihteeri Honorable Sir Eric Drummondin avustamana, on kokouksessaan lokakuun 4 päivänä 1921 hyväksynyt seuraavan päätöslauselman, joka aiheuttaa muutoksen liittosopimuksen 12 artiklaan.

Artikla 12 kuuluu seuraavasti:

Art. 12.

"Liiton jäsenet sopivat siitä, että jos niiden välillä syntyy jokin riita, joka on omiansa aiheuttamaan välien rikkoutumisen, ne lykkäävät sen joko välitysoikeuteen tai tuomioistuimeen taikka myös neuvoston tutkittavaksi. Ne ovat myös siitä yksimielisiä, etteivät ne missään tapauksessa ryhdy sotaan, ennenkuin kolme kuukautta on kulunut välitysoikeuden tai tuomioistuimen päätöksestä tai neuvoston lausunnosta.

Kaikissa niissä tapauksissa, joita tarkoitetaan tässä artiklassa, on tuomio annettava kohtuullisessa ajassa, ja neuvoston lausunnon tulee olla valmis kuudessa kuukaudessa siitä kun asia siihen lykättiin."

Allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, selittävät edustamiensa liiton jäsenten nimessä hyväksyvänsä edelläolevan muutoksen.

Tämä pöytäkirja jää avoimeksi liiton jäsenten allekirjoitettavaksi; se on ratifioitava, ja ratifioimisasiakirjat ovat mahdollisimman pian talletettavat liiton sihteeristöön.

Pöytäkirja tulee voimaan liittosopimuksen 26 artiklan määräysten mukaisesti.

Asianmukaisesti oikeaksi todistettu jäljennös tästä pöytäkirjasta on pääsihteerin toimesta lähetettävä liiton kaikille jäsenille.

Tehty Genèvessä lokakuun 5 päivänä 1921 yhtenä ainoana kappaleena, jonka ranskan- ja englanninkielinen teksti ovat kumpikin todistusvoimaisia ja joka jää liiton sihteeristön arkistoon talletettavaksi.

Le Président de la deuxième Assemblée:
VAN KARNEBEEK
Le Secrétaire général:
ERIC DRUMMOND


6.
Pöytäkirja koskeva liittosopimuksen 13 artiklan muuttamista.

Kansainliiton toinen liittokokous, Hänen Ylhäisyytensä Jonkheer H. A. van Karnebeekin toimiessa puheenjohtajana pääsihteeri Honorable Sir Eric Drummondin avustamana, on kokouksessaan lokakuun 4 päivänä 1921 hyväksynyt seuraavan päätöslauselman, joka aiheuttaa muutoksen liittosopimuksen 13 artiklaan.

"Liiton jäsenet sopivat siitä, että milloin niiden välillä syntyy riita, joka niiden mielestä soveltuu välitysoikeuden tai tuomioistuimen ratkaistavaksi ja jota ei voi saada diplomaattista tietä tyydyttävästi järjestetyksi, koko riita lykätään välitysoikeuden tai tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Riitoihin, jotka yleensä soveltuvat välitysoikeuden tai tuomioistuimen ratkaistaviksi, selitetään kuuluvan ne, jotka koskevat sopimusten tulkintaa, kansainvälisen oikeuden kysymyksiä, jonkun sellaisen seikan olemassaoloa, mikä todettuna merkitsisi kansainvälisen sitoumuksen syrjäyttämistä, tai sen hyvityksen suuruutta ja laatua, mikä on annettava, jos sellainen sitoumus on syrjäytetty.

Juttu on lykättävä pysyväiseen kansainväliseen tuomioistuimeen tai siihen tuomioistuimeen, josta erityisessä tapauksessa asianosaiset sopivat, tai joka on säädetty niiden välisissä aikaisemmissa sopimuksissa.

Liiton jäsenet sitoutuvat rehellisesti noudattamaan annettua tuomiota sekä olemaan ryhtymättä sotaan ketään liiton jäsentä vastaan, joka alistuu tuomioon. Jos asianomainen laiminlyö noudattaa tuomiota, ehdottaa neuvosto toimenpiteitä, joilla tuomio saadaan pannuksi täytäntöön."

Allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, selittävät edustamiensa liiton jäsenten nimessä hyväksyvänsä edelläolevan muutoksen.

Tämä pöytäkirja jää avoimeksi liiton jäsenten allekirjoitettavaksi; se on ratifioitava, ja ratifioimisasiakirjat ovat mahdollisimman pian talletettavat liiton sihteeristöön.

Pöytäkirja tulee voimaan liittosopimuksen 26 artiklan määräysten mukaisesti.

Asianmukaisesti oikeaksi todistettu jäljennös tästä pöytäkirjasta on pääsihteerin toimesta lähetettävä liiton kaikille jäsenille.

Tehty Genèvessä lokakuun 5 päivänä 1921 yhtenä ainoana kappaleena, jonka ranskan- ja englanninkielinen teksti ovat kumpikin todistusvoimaisia ja joka jää liiton sihteeristön arkistoon talletettavaksi.

Le Président de la deuxième Assemblée:
VAN KARNEBEEK
Le Secrétaire général:
ERIC DRUMMOND


7.
Pöytäkirja koskeva liittosopimuksen 15 artiklan muuttamista.

Kansainliiton toinen liittokokous, Hänen Ylhäisyytensä Jonkheer H. A. van Karnebeekin toimiessa puheenjohtajana pääsihteeri Honorable Sir Eric Drummondin avustamana, on kokouksessaan lokakuun 4 päivänä 1921 hyväksynyt seuraavan päätöslauselman, joka aiheuttaa muutoksen liittosopimuksen 15 artiklaan.

"15 artiklan ensimmäinen kappale kuuluu seuraavasti:

Siltä varalta että liiton jäsenten välillä syntyy riita, joka näyttää voivan viedä niiden välien rikkoutumiseen, ja tätä riitaa ei ole lykätty välitysoikeuteen tai tuomioistuimeen 13 artiklan mukaan, sopivat liiton jäsenet siitä, että asia lykätään neuvostoon. Siihen tarkoitukseen riittää, että asianosainen ilmoittaa pääsihteerille riidan olemassaolosta, minkä jälkeen tämän on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimiin asian täydelliseksi selvittämiseksi ja tutkimiseksi."

Allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, selittävät edustamiensa liiton jäsenten nimessä hyväksyvänsä edelläolevan muutoksen.

Tämä pöytäkirja jää avoimeksi liiton jäsenten allekirjoitettavaksi; se on ratifioitava, ja ratifioimisasiakirjat ovat mahdollisimman pian talletettavat liiton sihteeristöön.

Pöytäkirja tulee voimaan liittosopimuksen 26 artiklan määräysten mukaisesti.

Asianmukaisesti oikeaksi todistettu jäljennös tästä pöytäkirjasta on pääsihteerin toimesta lähetettävä liiton kaikille jäsenille.

Tehty Genèvessä lokakuun 5 päivänä 1921 yhtenä ainoana kappaleena, jonka ranskan- ja englanninkielinen teksti ovat kumpikin todistusvoimaisia ja joka jää liiton sihteeristön arkistoon talletettavaksi.

Le Président de la deuxième Assemblée:
VAN KARNEBEEK
Le Secrétaire général:
ERIC DRUMMOND


8.
Pöytäkirja koskeva muutosta liittosopimuksen 16 artiklaan.

Kansainliiton toinen liittokokous, Hänen Ylhäisyytensä Jonkheer H. A. van Karnebeekin toimiessa puheenjohtajana pääsihteeri Honorable Sir Eric Drummondin avustamana, on kokouksessaan lokakuun 4 päivänä 1921 hyväksynyt seuraavan päätöslauselman, joka aiheuttaa muutoksen liittosopimuksen 16 artiklaan.

"Liittosopimuksen 16 artiklan ensimmäisen kappaleen toinen lause kuuluu seuraavasti:

Nämä sitoutuvat heti kohta katkaisemaan kaikki kaupallista tai rahallista laatua olevat suhteet sopimuksenrikkoneen valtion kanssa, kieltämään kaiken yhteyden alueellaan asuvien henkilöiden ja puheenalaisen valtion alueella asuvien henkilöiden välillä sekä estämään kaiken rahallista, kaupallista tai henkilökohtaista laatua olevan yhteyden tämän valtion alueella asuvien henkilöiden ja jokaisen muun valtion alueella asuvien henkilöiden välillä siitä riippumatta, kuuluuko se liittoon vai ei."

Allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, selittävät edustamiensa liiton jäsenten nimessä hyväksyvänsä edelläolevan muutoksen.

Tämä pöytäkirja jää avoimeksi liiton jäsenten allekirjoitettavaksi; se on ratifioitava, ja ratifioimisasiakirjat ovat mahdollisimman pian talletettavat liiton sihteeristöön.

Pöytäkirja tulee voimaan liittosopimuksen 26 artiklan määräysten mukaisesti.

Asianmukaisesti oikeaksi todistettu jäljennös tästä pöytäkirjasta on pääsihteerin toimesta lähetettävä liiton kaikille jäsenille.

Tehty Genèvessä lokakuun 5 päivänä 1921 yhtenä ainoana kappaleena, jonka ranskan- ja englanninkielinen teksti ovat kumpikin todistusvoimaisia ja joka jää liiton sihteeristön arkistoon talletettavaksi.

Le Président de la deuxième Assemblée:
VAN KARNEBEEK
Le Secrétaire général:
ERIC DRUMMOND


9.
Pöytäkirja koskeva muutosta liittosopimuksen 16 artiklaan.

Kansainliiton toinen liittokokous, Hänen Ylhäisyytensä Jonkheer H. A. van Karnebeekin toimiessa puheenjohtajana pääsihteeri Honorable Sir Eric Drummondin avustamana, on kokouksessaan lokakuun 4 päivänä 1921 hyväksynyt seuraavan päätöslauselman, joka aiheuttaa muutoksen liittosopimuksen 16 artiklaan.

"16 artiklan toinen kappale kuuluu seuraavasti:

Neuvoston asiana on antaa lausunto siitä, onko liittosopimusta rikottu vai ei. Tätä asiaa neuvostossa käsiteltäessä ei saa laskea mukaan niiden liiton jäsenten ääniä, joita syytetään sotaan ryhtymisestä eikä myöskään niiden, joita vastaan sota on suunnattu."

Allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, selittävät edustamiensa liiton jäsenten nimessä hyväksyvänsä edelläolevan muutoksen.

Tämä pöytäkirja jää avoimeksi liiton jäsenten allekirjoitettavaksi; se on ratifioitava, ja ratifioimisasiakirjat ovat mahdollisimman pian talletettavat liiton sihteeristöön.

Pöytäkirja tulee voimaan liittosopimuksen 26 artiklan määräysten mukaisesti.

Asianmukaisesti oikeaksi todistettu jäljennös tästä pöytäkirjasta on pääsihteerin toimesta lähetettävä liiton kaikille jäsenille.

Tehty Genèvessä lokakuun 5 päivänä 1921 yhtenä ainoana kappaleena, jonka ranskan- ja englanninkielinen teksti ovat kumpikin todistusvoimaisia ja joka jää liiton sihteeristön arkistoon talletettavaksi.

Le Président de la deuxième Assemblée:
VAN KARNEBEEK
Le Secrétaire général:
ERIC DRUMMOND


10.
Pöytäkirja koskeva muutosta liittosopimuksen 16 artiklaan.

Kansainliiton toinen liittokokous, Hänen Ylhäisyytensä Jonkheer H. A. van Karnebeekin toimiessa puheenjohtajana pääsihteeri Honorable Sir Eric Drummondin avustamana, on kokouksessaan lokakuun 4 päivänä 1921 hyväksynyt seuraavan päätöslauselman, joka aiheuttaa muutoksen liittosopimuksen 16 artiklaan.

"16 artiklan kolmas kappale kuuluu seuraavasti:

Neuvoston tulee ilmoittaa kaikille liiton jäsenille ajankohta, jolloin sen mielestä on ryhdyttävä toimittamaan tässä artiklassa tarkoitettuja taloudellisia painostustoimenpiteitä."

Allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, selittävät edustamiensa liiton jäsenten nimessä hyväksyvänsä edelläolevan muutoksen.

Tämä pöytäkirja jää avoimeksi liiton jäsenten allekirjoitettavaksi; se on ratifioitava, ja ratifioimisasiakirjat ovat mahdollisimman pian talletettavat liiton sihteeristöön.

Pöytäkirja tulee voimaan liittosopimuksen 26 artiklan määräysten mukaisesti.

Asianmukaisesti oikeaksi todistettu jäljennös tästä pöytäkirjasta on pääsihteerin toimesta lähettetävä liiton kaikille jäsenille.

Tehty Genèvessä lokakuun 5 päivänä 1921 yhtenä ainoana kappaleena, jonka ranskan- ja englanninkielinen teksti ovat kumpikin todistusvoimaisia ja joka jää liiton sihteeristön arkistoon talletettavaksi.

Le Président de la deuxième Assemblée:
VAN KARNEBEEK
Le Secrétaire général:
ERIC DRUMMOND


11.
Pöytäkirja koskeva muutosta liittosopimuksen 16 artiklaan.

Kansainliiton toinen liittokokous, Hänen Ylhäisyytensä Jonkheer H. A. van Karnebeekin toimiessa puheenjohtajana pääsihteeri Honorable Sir Eric Drummondin avustamana, on kokouksessaan lokakuun 4 päivänä 1921 hyväksynyt seuraavan päätöslauselman, joka aiheuttaa muutoksen liittosopimuksen 16 artiklaan.

"16 artiklan neljäs kappale kuuluu seuraavasti:

Neuvosto on kuitenkin oikeutettu erinäisiin jäseniin nähden määräajaksi lykkäämään jonkun tällaisen toimenpiteen täytäntöönpanon, jos se katsoo lykkäyksen edistävän edellisessä kappaleessa mainittujen toimenpiteiden tarkoitusta tai jos lykkäys sen mielestä on välttämätön niiden vahinkojen tai haittojen mahdollisimman vähiin supistamiseksi, jotka näistä toimenpiteistä voisivat koitua puheenalaisille jäsenille."

Allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, selittävät edustamiensa liiton jäsenten nimessä hyväksyvänsä edelläolevan muutoksen.

Tämä pöytäkirja jää avoimeksi liiton jäsenten allekirjoitettavaksi; se on ratifioitava, ja ratifioimisasiakirjat ovat mahdollisimman pian talletettavat liiton sihteeristöön.

Pöytäkirja tulee voimaan liittosopimuksen 26 artiklan määräysten mukaisesti.

Asianmukaisesti oikeaksi todistettu jäljennös tästä pöytäkirjasta on pääsihteerin toimesta lähetettävä liiton kaikille jäsenille.

Tehty Genèvessä lokakuun 5 päivänä 1921 yhtenä ainoana kappaleena, jonka ranskan- ja englanninkielinen teksti ovat kumpikin todistusvoimaisia ja joka jää liiton sihteeristön arkistoon talletettavaksi.

Le Président de la deuxième Assemblée:
VAN KARNEBEEK
Le Secrétaire général:
ERIC DRUMMOND


12.
Pöytäkirja koskeva muutosta liittosopimuksen 26 artiklaan.

Kansainliiton toinen liittokokous, Hänen Ylhäisyytensä Jonkheer H. A. van Karnebeekin toimiessa puheenjohtajana pääsihteeri Honorable Sir Eric Drummondin avustamana, on kokouksessaan lokakuun 4 päivänä 1921 hyväksynyt seuraavan päätöslauselman, joka aiheuttaa muutoksen liittosopimuksen 26 artiklaan.

"Liittosopimuksen 26 artiklan ensimmäinen kappale korvataan seuraavalla tekstillä:

Tämän liittosopimuksen muutokset, jotka liittokokous kolmen neljänneksen enemmistöllä, siihen luettuina kaikkien istunnossa edustettujen neuvostonjäsenten äänet, on päättänyt, astuvat voimaan niin pian kuin ne liiton jäsenet, joiden edustajat muodostivat neuvoston silloin kuin äänestys tapahtui sekä niiden jäsenten enemmistö, joiden edustajat muodostavat liittokokouksen, ovat ne ratifioineet."

Allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, selittävät edustamiensa liiton jäsenten nimessä hyväksyvänsä edelläolevan muutoksen.

Tämä pöytäkirja jää avoimeksi liiton jäsenten allekirjoitettavaksi; se on ratifioitava, ja ratifioimisasiakirjat ovat mahdollisimman pian talletettavat liiton sihteeristöön.

Pöytäkirja tulee voimaan liittosopimuksen 26 artiklan määräysten mukaisesti.

Asianmukaisesti oikeaksi todistettu jäljennös tästä pöytäkirjasta on pääsihteerin toimesta lähetettävä liiton kaikille jäsenille.

Tehty Genèvessä lokakuun 5 päivänä 1921 yhtenä ainoana kappaleena, jonka ranskan- ja englanninkielinen teksti ovat kumpikin todistusvoimaisia ja joka jää liiton sihteeristön arkistoon talletettavaksi.

Le Président de la deuxième Assemblée:
VAN KARNEBEEK
Le Secrétaire général:
ERIC DRUMMOND


13.
Pöytäkirja koskeva muutosta liittosopimuksen 26 artiklaan.

Kansainliiton toinen liittokokous, Hänen Ylhäisyytensä Jonkheer H. A. van Karnebeekin toimiessa puheenjohtajana pääsihteeri Honorable Sir Eric Drummondin avustamana, on kokouksessaan lokakuun 3 päivänä 1921 hyväksynyt seuraavan päätöslauselman, joka aiheuttaa muutoksen liittosopimuksen 26 artiklaan.

"26 artiklan ensimmäisen kappaleen jälkeen on otettava seuraavansisältöinen kappale:

Ellei tarpeellista ratifiointimäärää ole saatu kahdenkymmenenkahden kuukauden kuluessa kokouksen päätöksestä, raukeaa kokouksen päättämä muutos."

Allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, selittävät edustamiensa liiton jäsenten nimessä hyväksyvänsä edelläolevan muutoksen.

Tämä pöytäkirja jää avoimeksi liiton jäsenten allekirjoitettavaksi; se on ratifioitava ja ratifioimisasiakirjat ovat mahdollisimman pian talletettavat liiton sihteeristöön.

Pöytäkirja tulee voimaan liittosopimuksen 26 artiklan määräysten mukaisesti.

Asianmukaisesti oikeaksi todistettu jäljennös tästä pöytäkirjasta on pääsihteerin toimesta lähetettävä liiton kaikille jäsenille.

Tehty Genèvessä lokakuun 5 päivänä 1921 yhtenä ainoana kappaleena, jonka ranskan- ja englanninkielinen teksti ovat kumpikin todistusvoimaisia ja joka jää liiton sihteeristön arkistoon talletettavaksi.

Le Président de la deuxième Assemblée:
VAN KARNEBEEK
Le Secrétaire général:
ERIC DRUMMOND


14.
Pöytäkirja koskeva muutosta liittosopimuksen 26 artiklaan.

Kansainliiton toinen liittokokous, Hänen Ylhäisyytensä Jonkheer H. A. van Karnebeekin toimiessa puheenjohtajana pääsihteeri Honorable Sir Eric Drummondin avustamana, on kokouksessaan lokakuun 3 päivänä 1921 hyväksynyt seuraavan päätöslauselman, joka aiheuttaa muutoksen liittosopimuksen 26 artiklaan.

"26 artiklan toinen kappale on korvattava seuraavilla kahdella kappaleella:

Pääsihteerin tulee ilmoittaa liiton jäsenille muutoksen voimaantulemisesta.

Jäsen, joka ei silloin ole ratifioinut muutosta, on oikeutettu vuoden kuluessa ilmoittamaan pääsihteerille kieltäytyvänsä hyväksymästä muutosta, mutta lakkaa siinä tapauksessa olemasta liiton jäsenenä."

Allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, selittävät edustamiensa liiton jäsenten nimessä hyväksyvänsä edelläolevan muutoksen.

Tämä pöytäkirja jää avoimeksi liiton jäsenten allekirjoitettavaksi; se on ratifioitava, ja ratifioimisasiakirjat ovat mahdollisimman pian talletettavat liiton sihteeristöön.

Pöytäkirja tulee voimaan liittosopimuksen 26 artiklan määräysten mukaisesti.

Asianmukaisesti oikeaksi todistettu jäljennös tästä pöytäkirjasta on pääsihteerin toimesta lähetettävä liiton kaikille jäsenille.

Tehty Genèvessä lokakuun 5 päivänä 1921 yhtenä ainoana kappaleena, jonka ranskan- ja englanninkielinen teksti ovat kumpikin todistusvoimaisia ja joka jää liiton sihteeristön arkistoon talletettavaksi.

Le Président de la deuxième Assemblée:
VAN KARNEBEEK
Le Secrétaire général:
ERIC DRUMMOND