Punakantele

Wikiaineistosta
Punakantele

Kirjoittanut Jalmari Virtanen


Punakantele, soi surut
Synkkähän korpeen,
Raatajain mielistä
Kätköhön turpeen.
Olet vanha, vaan uus sävel
Sormien alta
Soi, sytytellen
Mielehen tulta.
Haparoivat jos soinnut,
On vire uusi:
Miel’alaa miesten,
Kun korpea kaasi
Ja naisten, kun huolella
Ruokkivat nautaa,
Värttinää viplovat,
Venhettä soutaa.
Saharaamien ääntä on,
Viuhetta hihnain,
Kotipirttien tuisketta,
Tuoksinaa pahnain.
Nääs, sumpsan ei viileke
Vaivuta olkaa:
Rahvas nyt maatansa
Raivata alkaa.
Se yhdessä pehmeeksi
Perkkaapi mannun,
Nostavi korkeaks’
Yhteisen konnun.
Siis soi, Punakantele,
Pois surut korpeen,
Raatajain mielistä
Kätköhön turpeen.

1927


Lähde: Virtanen, Jalmari 1936: Valittuja runoja. Valtion kustannusliike Kirja, Petroskoi.