Yrjö August Wallin

Yrjö August Wallin Kirjoittanut Josef Julius Wecksell

Suomentanut Eino Leino. Runo on ilmestynyt Helsingin Sanomissa 24.11.1911

Aron siintävän öistä aavaa

beduiini matkustaa.

Kameeli keinuu hiljaa

ja tähdet leimuaa.

Soi kulkijan iltavirsi

aron aaltoja viihdyttäen;

tien varrella nuor’ on palmu,

mut poikki on latva sen.

»Ikäs aamussa löi sun myrsky;

suur’ Allah oli ja on!»

Näin rukoilee beduiini;

niin lentävi muistohon,

kun ohjihin taas hän tarttuu,

kuva kumppanin muinaisen.

Nimi tuon oli Addu-l-Waly;

mies siin’ oli uskollinen.

Hän muistavi, tähti-yössä

miten vierellä ratsasti mies

tuo korkea, rauta-ryhti,

min hahmo tarmoa ties.

»Hän missä nyt matkanneekaan,

aron teillä tai kaupungin?»

Yötuulonen sureva sattuu

puun lehtihin kuivihin.

Ei tiedä hän, että hautaan

mies käynyt on kaukomaan,

ett’ täällä hän kaatui kuin palmu,

mi murtuvi parhaillaan;

ei tiedä, kuinka paljon

vei meiltä hauta se.

Me tiedämme sen, me, jotka

tään patsahan nostimme.

Lähde: Leino, Eino 1949: Kirjokeppi: valikoima runoja alkuperäiskokoelmien ulkopuolelta. Toimittaneet ja selityksin varustaneet Aarre Peltonen ja Eino Kauppinen. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.