15 Luku: Ryöstäntä sekä eräät muut sodassa tehdyt, henkilöön tai omaisuuteen kohdistuvat rikokset

Wikiaineistosta
Sotaväen rikoslaki 71/1919.


15 LUKU.
Ryöstäntä sekä eräät muut sodassa tehdyt, henkilöön tai
omaisuuteen kohdistuvat rikokset.
124 §.

Joka linnoitusta, leiriä tai muuta paikkaa valloitettaessa tai muun sellaisen sotatapahtuman aikana anastaa tai pakottamalla hankkii itselleen jotakin vihollismaan asukkaalta, joka ei kuulu sotaväkeen, rangaistakoon ryöstännästä kuritushuoneella enintään viideksi vuodeksi tai vankeudella vähintään kuudeksi kuukaudeksi.

Yritys on rangaistava.

Ryöstännöksi ei kuitenkaan katsota sitä, että asianomaisen päällikön luvalla otetaan sotajoukolle tarpeellinen määrä elintarpeita, lääkkeitä, vaatekappaleita, polttoaineita, rehua tai vetojuhtia ja muita kuljetusneuvoja.

Jos ryöstännässä tai sitä yritettäessä jollekulle on tehty niin törkeää väkivaltaa, että hän siitä on saanut vaikean ruumiinvamman tai kuollut, tuomittakoon rikollinen edellisessä tapauksessa kuritushuoneeseen elinkaudeksi tai kahdeksitoista vuodeksi, ja jälkimäisessä tapauksessa kuolemanrangaistukseen tai kuritushuoneeseen elinkaudeksi.

125 §.

Joka omavaltaisesti ja omaksi hyödykseen määrää sotaväen miehittävän paikkakunnan asukkaiden maksettavaksi sotaveron tai koroittaa sellaista asianomaisessa järjestyksessä määrättyä veroa, rangaistakoon kuritushuoneella enintään kymmeneksi vuodeksi.

Jos sellainen omavaltainen sotaveron määrääminen tai koroittaminen on tapahtunut omaa etua tavoittelematta, tuomittakoon syyllinen virasta erotettavaksi tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi taikka järjestysrangaistukseen.

126 §.

Joka sodassa poistuu joukostaan ja vaatii tai anastaa tavaraa tai rahaa vihollismaan asukkaalta, rangaistakoon sotarosvoudesta kuritushuoneella enintään kuudeksi vuodeksi tai vankeudella vähintään kuudeksi kuukaudeksi.

Yritys on rangaistava.

127 §.

Jos 124 ja 126 §:ssä mainitun rikoksen on tehnyt kokonainen komennuskunta tai muuten useat yksissä neuvoin, tai jos joku, joka toisen avustamatta on tehnyt sellaisen rikoksen, sitä tehdessään on käyttänyt asetta tai muulla tavoin harjoittanut väkivaltaa, tuomittakoon viimeksimainitussa tapauksessa rikoksen tekijä, mutta edellisissä tapauksissa yllyttäjä ja johtaja kuritushuoneeseen elinkaudeksi tai vähintään seitsemäksi ja enintään kahdeksitoista vuodeksi, sekä muut rikokseen osalliset kuritushuoneeseen vähintään neljäksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.

Yritys on rangaistava.

128 §.

Joka sodassa anastaa sellaista omaisuutta, jonka saa ottaa sotasaaliiksi, ennenkun siihen on lupa annettu, rangaistakoon vankeudella enintään kuudeksi kuukaudeksi taikka järjestysrangaistuksella.

Sotilas, joka sotasaalista anastaa tai salaa voitonmerkkejä tai muuta, mikä päällystön määräyksen mukaan olisi ollut virkatoimin annettava asianomaiselle viranomaiselle, rangaistakoon vankeudella tai kuritushuoneella enintään neljäksi vuodeksi.

129 §.

Joka sodassa ottaa vihollisen sotaväkeen kuuluvalta sellaista, mitä ei saa ottaa sotasaaliiksi, rangaistakoon niinkuin 124 ja 127 §:ssä on ryöstännästä sanottu.

Jos täten anastetaan jotakin haavoittuneelta, sairaalta tai sotavangilta, tuomittakoon syyllinen kuritushuoneeseen vähintään kahdeksi ja enintään seitsemäksi vuodeksi tai viralta pantavaksi tahi vankeuteen vähintään yhdeksi vuodeksi. Jos sitä tehtäessä käytettiin väkivaltaa, rangaistakoon kuritushuoneella vähintään viideksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi. Jos sellaisesta väkivallasta seurasi vaikea ruumiinvamma tai pahoinpidelty siitä kuoli, tuomittakoon edellisessä tapauksessa kuritushuoneeseen vähintään kuudeksi ja enintään kahdeksitoista vuodeksi ja jälkimäisessä tapauksessa kuolemanrangaistukseen tai kuritushuoneeseen elinkaudeksi tai vähintään kahdeksaksi vuodeksi.

Joka on vikapää tämän pykälän 2 momentissa säädettyyn rangaistukseen, on myöskin, kun asianhaarat antavat siihen aihetta, tuomittava menettäneeksi kansalaisluottamuksensa.

Yritys on rangaistava.

130 §.

Jos taistelukentällä otetaan sellaista, mitä ei saa ottaa sotasaaliiksi, siltä, joka on taistelussa surmattu ja on kuulunut valtakunnan tai liittovallan joukkoihin, tai jos joku taistelukentällä, marssittaessa, kuljetusta toimitettaessa tai sairaalassa anastaa tavaraa tai rahaa valtakunnan tai liittovallan joukkoihin kuuluvalta haavoittuneelta, sairaalta tai kuolleelta henkilöltä, tuomittakoon syyllinen vankeuteen tai kuritushuoneeseen enintään neljäksi vuodeksi sekä, kun asianhaarat antavat siihen aihetta, menettämään kansalaisluottamuksensa. Jos sitä tehtäessä käytettiin väkivaltaa taikka jos sellaisesta väkivallasta seurasi vaikea ruumiinvamma tai pahoinpidelty siitä kuoli, olkoon laki niinkuin 129 §:ssä sanotaan.

Jos taistelussa surmattu ei kuulunut valtakunnan tai liittovallan joukkoihin, tuomittakoon rikollinen vankeuteen tai virasta erotettavaksi taikka järjestysrangaistukseen.

Yritys on rangaistava.

131 §.

Joka sodan aikana ilkeydestä hävittää tai vahingoittaa toisen omaisuutta, tuomittakoon vankeuteen tai, törkeämmissä tapauksissa, siihen rangaistukseen, mikä 124 §:ssä on ryöstännästä säädetty. Jos hän sen tekee sytyttämällä omaisuuden palamaan, tuomittakoon kuolemanrangaistukseen taikka kuritushuoneeseen elinkaudeksi tai vähintään viideksi ja enintään kahdeksitoista vuodeksi sekä menettämään kansalaisluottamuksensa.

Yritys on rangaistava.

132 §.

Joka sodassa luvattomasti käyttää sellaista merkkiä tai muuta tunnusmerkkiä, jonka tarkoituksena on antaa suojaa haavoittuneille tai sairaille sodassa, tuomittakoon, kun teko ei ole rangaistava 68 §:n mukaan, vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

133 §.

Jos joku taistelun jälkeen taistelupaikalla tai sen läheisyydessä tahi vallatulla laivalla taikka valloitetussa linnoituksessa tai muulla valloitetulla paikkakunnalla on tehnyt väkivaltaa sille, joka ei ole tehnyt vastarintaa tai joka on asetettu suojeluksen alaiseksi, tai sotavangille tahi haavoittuneelle tai sairaalle henkilölle taikka sille, jonka hoidossa sairas tai haavoittunut on, tai muuten pahoinpidellyt sellaista henkilöä, ja jos teko ei ole 129 §:n 2 momentin tai 130 §:n 1 momentin mukaan rangaistava rikos, tuomittakoon väkivallasta tai pahoinpitelystä rangaistukseen yleisen lain mukaan, ja rikos katsottakoon tehdyksi erittäin raskauttavissa olosuhteessa.


Katso myös[muokkaa]