Alppilento

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Alppilento
Mikkola, Leijer, Durchman
Kirjoittanut Eino Leino


Ettei meitä vieras veis,
siksi kukkii Edelweiss,
alppiruusu aatteen, työn,
yksin-tuskan, jään ja yön.
Tarjos Rooma ruusunsa,
liljansa Lombardia,
eipä jää ne etelään,
joill’ on matka maahan jään.
Armahampi kuolla on
alle pohjan auringon
oman luokse hallan, hyyn,
kuin on oudon syleilyyn.
Hukkaan Sveitsi huutaa: »Seis!»
Siksi kukkii Edelweiss,
ettei jäisi pohjolaan
kansa parka kaipaamaan.
Toisin taivas päätti. Niin
kuolonkirjat piirrettiin
pojan kolmen, pohjoisen
jäihin Sveitsin vuorien.
Sentään Suomen lohtu on:
vapaan alle auringon
vaipuivat he lennostaan,
eivät lumiin orjamaan.
Runon ruusut kaarteleis
paikkaa, missä Edelweiss
uutten urhoin vuoksi nous,
joikuis kilpi, kalpa, jous.
Vaan ei kukkaa mulla. Lie
eessä liekki, myrsky, tie. –
Järjestykseen! Huomio!
Lepo! Lento päättyi jo.


Lähde: Leino, Eino 1949: Kirjokeppi: valikoima runoja alkuperäiskokoelmien ulkopuolelta. Toimittaneet ja selityksin varustaneet Aarre Peltonen ja Eino Kauppinen. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.