Annikki

Annikki. (Kalevala 18). Kirjoittanut Lauri Soini

Annikki tytti on toimeva tytti,

keveä ja ketterä käynniltään.

Kukko kun kiekkuu puolen yön,

Annikki alkaa jo puhdetyön.

Hämärä on pirtti ja pitkä on puhde,

Annikki ei sitä huomaakaan.

Hän se kun kehrätä kieputtaa

yli tuvan värttinä vieputtaa.

Annikki tytti kun karjoja katsoo

piikoja lypsää luikuttaa,

hyrisevät piiat mielissään,

eivätkä potkase ensinkään.

Annikki tytti kun sotkuja huuhtoo

laiturin reunalla laulellen,

kotilehto lauluja toistuttaa,

lainoset louhia loiskuttaa.

Annikki katsovi ylle ja alle,

niemiä, saaria silmäilee.

Päivä se lehtoja seijastaa,

aaltojen allakin heijastaa.

Annikki tytti on toimeva tytti,

miniänä vasta se vikkelä ois.

Ken hänet kotihinsa kuljettais,

kotihinsa ainosen onnen sais.

Kosihin jo kulkevi naapurin Väinö,

kosihin jo Ilmariveljytkin.

Kosihin ne kulkevat, eipähän vaan

Annikin kosijata kuulukaan.

1898.

Lähde: Soini, Lauri 1900: Kansallisia lauluja. Werner Söderström, Porvoo.