Asetus, joka sisältää tarkempia säännöksiä Korkeimmasta hallinto-oikeudesta 22 päivänä heinäkuuta 1918 annetun lain täytäntöönpanemisesta

Wikiaineistosta

Suomen asetuskokoelma 22.7.1918/74.


Asetus,
joka sisältää tarkempia säännöksiä Korkeimmasta
hallinto-oikeudesta 22 päivänä heinäkuuta 1918 annetun
lain täytäntöönpanemisesta.
Annettu Helsingissä, 22 päivänä heinäkuuta 1918.
_______________


  Suomen Senaatti on, Oikeustoimituskunnan esittelyssä, Korkeimmasta hallinto-oikeudesta 22 päivänä heinäkuuta 1918 annetun lain 17 §:n nojalla, hyväksynyt ja vahvistanut seuraavan asetuksen.


Korkeimman hallinto-oikeuden toiminnasta ja työtavasta.


1 §.

Korkeimman hallinto-oikeuden puheenjohtajana presidentti on vastuunalainen oikeuden töiden asianmukaisesta ja joutuisasta kulusta. Sitä varten hänen on valvottava, että oikeuden jäsenet sekä virka- ja palvelusmiehet täyttävät tehtävänsä.

Presidentti ratkaisee yksityisten asianosaisten anomukset saada takaisin Korkeimmassa hallinto-oikeudessa säilytetyt asiakirjansa sekä kysymykset maksujen poistamisesta tileistä, milloin asianosainen köyhyyden vuoksi ei ole voinut lunastaa toimituskirjaa, niin myös muut sen kaltaiset juoksevat asiat, sen mukaan kuin työjärjestyksessä säädetään.

Presidentin estettynä tahi poissa ollessa hoitaa hänen tehtäviään vanhin virantoimituksessa oleva hallintoneuvos.

2 §.

Ennenkuin asiat esitellään Korkeimmassa hallinto-oikeudessa, minkä tulee tapahtua suullisesti, asiakirjoja tarpeettoman laajasti lukematta, on esittelijän kustakin asiasta laadittava kirjallinen mietintö. Jokaisessa asiassa ovat asiakirjat, ennenkuin asia ratkaistaan, ainakin yhden jäsenen yksityisesti tarkastettavat; kumminkin voidaan vähemmän tärkeät asiat ratkaista ilman tällaista tarkastamista.

3 §.

Tarkemmat säännökset asiain valmistelusta ja käsittelystä vahvistetaan Korkeimman hallinto-oikeuden työjärjestyksessä.


Korkeimman hallinto-oikeuden virkamiehistä.


4 §.

Korkeimman hallinto-oikeuden esittelijöinä on vanhempia ja nuorempia hallintosihteerejä, viimeksimainittuja kahta eri palkkaluokkaa.

Muut Korkeimman hallinto-oikeuden vakinaiset virkamiehet ovat kirjaaja ja notarit.

Ylimääräisiä virkamiehiä voidaan Korkeimpaan hallinto-oikeuteen ottaa tarpeen mukaan.

5 §.

Hallintosihteerit nimitetään Korkeimman hallinto-oikeuden esityksestä, vanhemmat hallintosihteerit virkoja haettavaksi julistamatta, nuoremmat sittenkuin virka on ollut julistettuna haettavaksi Korkeimmalta hallinto-oikeudelta 30 päivän kuluessa. Samassa ajassa haettavaksi julistetaan ne Korkeimman hallinto-oikeuden vakinaiset virat, jotka oikeus itse täyttää.

Tarpeen vaatiessa voi Korkein hallinto-oikeus määrätä jonkun virkamiehensä tahi muun kelpoisen henkilön ylimääräiseksi esittelijäksi.

Muut ylimääräiset virkamiehet ottaa Korkein hallinto-oikeus, puhtaaksikirjoittajat ja vahtimestarit presidentti.

6 §.

Kirjaaja vastaanottaa ja panee diareihin Korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapuvat kirjeet ja asiakirjat, pitää asianomaisten lunastettavina ja lähettää oikeuden toimituskirjat ja kirjeet, niin myös maksaa oikeuden jäsenten sekä virka- ja palvelusmiesten palkat, joihin tarvittavat varat Korkeimman hallinto-oikeuden määräämä esittelijä tilaa laatimainsa palkkauslistain mukaan.

7 §.

Notarit pitävät pöytäkirjaa Korkeimman hallinto-oikeuden istunnoissa sekä avustavat hallintosihteerejä ja toimittavat muita tehtäviä presidentin määräyksen mukaan.

8 §.

Korkeimman hallinto-oikeuden virkamiestä syytetään virkavirheestä Turun Hovioikeudessa.


Toimituskirjoista ja työtileistä sekä tilastosta.


9 §.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset ja kirjeet ovat niiden allekirjoitettavat, jotka ovat ottaneet osaa asian ratkaisemiseen, paitsi alemmille viranomaisille menevät kirjeet, jotka allekirjoittaa puheenjohtaja yksinään. Presidentti allekirjoittaa yksinään myöskin niihin virkoihin annettavat valtakirjat, jotka Korkein hallinto-oikeus täyttää. Toimituskirjat varmentaa asian esittelijä.

Asiakirjoihin merkittävän päätöksen allekirjoittaa se virkamies, joka asian on esitellyt.

10 §.

Korkeimmasta hallinto-oikeudesta on tammi- ja heinäkuun kuluessa kunakin vuonna lähetettävä Senaattiin ja prokuraattorille summittaiset ilmoitukset edellisen vuosipuoliskon aikana ratkaistuista ja vuosipuoliskon päättyessä vielä ratkaisematta olevista asioista sekä viimemainituista lyhyt luettelo, josta käy selville, mitä mikin asia koskee, milloinka se on Korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapunut ja minkä toimenpiteen varassa se on.

Valitusasioihin annetuista päätöksistä on Korkeimman hallinto-oikeuden toimesta myöskin säännöllisesti julkaistava selostus.


Erinäisiä säännöksiä.


11 §.

Korkein hallinto-oikeus kokoontuu joka arkipäivä, paitsi kesäloman aikana, jolloin on istuntoja viitenä päivänä viikossa.

Joulukuun 23 päivästä tammikuun 2 päivään ei pidetä istuntoja, paitsi mikäli kiireellisten asiain käsittely sitä vaatii, eikä myöskään pääsiäisen edellisestä torstaista sen jälkeiseen tiistaihin.

Vuosittain, kesäkuun 1 ja lokakuun 1 päivän välisenä aikana, saavat Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti ja jäsenet sekä virka- ja palvelusmiehet kukin kuuden viikon loman, oikeuden oman jaon mukaan.

12 §.

Virkavapautta Korkeimman hallinto-oikeuden presidentille myöntää Hallitus.

Jos Korkeimman hallinto-oikeuden jäsen pätevän syyn takia on virkavapauden tarpeessa, saa oikeus itse myöntää sellaista vapautta yhteensä enintään yhden kuukauden ajaksi vuodessa. Jos virkavapautta halutaan pitemmäksi ajaksi, on hakemus, oikeuden lausunnon ohella, jätettävä Hallituksen ratkaistavaksi.

13 §.

Virka- ja palvelusmiehilleen saa Korkein hallinto-oikeus myöntää virkavapautta ja silloin tai viran avoinna ollessa taikka kun virkamies on jäävillinen tahi muuten estetty määrätä kelpoisen henkilön virkaa hoitamaan.

Jos Korkeimman hallinto-oikeuden esittelijä haluaa virkavapautta kolmea kuukautta pitemmäksi ajaksi, on oikeuden kuitenkin alistettava asia oman lausuntonsa ohella Hallituksen ratkaistavaksi.

14 §.

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentillä on virka-arvo voimassa olevan arvojärjestyksen kolmannessa ja hallintoneuvoksilla sen neljännessä luokassa.

Korkeimman hallinto-oikeuden virkamiehistä luetaan vanhemmat hallintosihteerit viidenteen, ylempään palkkaluokkaan kuuluvat nuoremmat hallintosihteerit seitsemänteen, alemman palkkaluokan nuoremmat hallintosihteerit ja kirjaaja yhdeksänteen, notarit kymmenenteen ja ylimääräiset virkamiehet yhdenteentoista arvoluokkaan.

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentillä ja jäsenillä sekä sen vakinaisilla virkamiehillä on oikeus virasta erotessaan eläkkeen saantiin siviilivirkamiehille yleensä voimassa olevain perusteiden mukaan sekä siviilivirkakunnan leski- ja orpokassan osallisuuteen.

15 §.

Sittenkuin Hallitus on nimittänyt Korkeimpaan hallinto-oikeuteen presidentin ja jäsenet, ryhtyy oikeus sille kuuluviin toimiin avoinna olevain virkain täyttämistä varten.

16 §.

Ne hallinto-oikeudelliset valitusasiat, jotka, ennen Korkeimmasta hallinto-oikeudesta 22 päivänä heinäkuuta 1918 annetun lain julkaisemista annettua valitusosoitusta noudattaen, määräajassa jätetään Senaattiin, siirretään sieltä Korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltäviksi.

17 §.

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentin ja jäsenten sekä virka- ja palvelusmiesten palkkaus vahvistetaan oheenliitetyssä palkkaussäännössä.


Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.
Helsingissä, 22 päivänä heinäkuuta 1918.


Suomen Senaatti:
J. K. PAASIKIVI.
JALMAR CASTRÉN.
ARTHUR CASTRÉN.
JUHANI ARAJÄRVI.
SAMULI SARIO.
E. N. SETÄLÄ.
ONNI TALAS.
HEIKKI RENVALL.
E. Y. PEHKONEN.


O. J. Laurila.


Katso myös[muokkaa]