Asetus, joka sisältää tarkempia säännöksiä Korkeimmasta oikeudesta 22 päivänä heinäkuuta 1918 annetun lain täytäntöönpanemisesta

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomen asetuskokoelma 22.7.1918/74.


Asetus,
joka sisältää tarkempia säännöksiä Korkeimmasta oikeudesta
22 päivänä heinäkuuta 1918 annetun lain täytäntöönpanemisesta.
Annettu Helsingissä, 22 päivänä heinäkuuta 1918.
_______________


  Suomen Senaatti on, Oikeustoimituskunnan esittelyssä, Korkeimmasta oikeudesta 22 päivänä heinäkuuta 1918 annetun lain 15 §:n nojalla, hyväksynyt ja vahvistanut seuraavan asetuksen.


Korkeimman oikeuden toiminnasta ja työtavasta.


1 §.

Sen lisäksi, mitä Korkeimman oikeuden tehtävistä 22 päivänä heinäkuuta 1918 annetussa laissa on säädetty, tulee Korkeimman oikeuden käsitellä kaikki muut asiat, jotka ennen ovat olleet Senaatin Oikeusosaston käsiteltäviä, ellei niistä toisin säädetä.

2 §.

Korkeimman oikeuden puheenjohtajana presidentti on vastuunalainen oikeuden töiden asianmukaisesta ja joutuisasta kulusta. Sitä varten hänen on valvottava, että oikeuden jäsenet sekä virka- ja palvelusmiehet täyttävät tehtävänsä.

Presidentti ratkaisee yksityisten asianosaisten anomukset saada takaisin Korkeimmassa oikeudessa säilytetyt asiakirjansa sekä kysymyksen maksujen poistamisesta tileistä, milloin asianosainen köyhyyden vuoksi ei ole voinut lunastaa toimituskirjaa, niin myös muut sen kaltaiset juoksevat asiat, sen mukaan kuin työjärjestyksessä säädetään.

Presidentti jakaa jäsenet jaostoille.

Presidentin estettynä tahi poissa ollessa hoitaa hänen tehtäviään vanhin virantoimituksessa oleva oikeusneuvos.

3 §.

Kun Korkein oikeus toimii jaostoittain, on ensimäisellä jaostolla puheenjohtajana presidentti ja muilla jaostoilla vanhin siellä virantoimituksessa oleva jäsen. Presidentin ollessa estettynä on ensimäisen jaoston puheenjohtajana jaostossa läsnä oleva vanhin oikeusneuvos.

4 §.

Ennenkuin asiat esitellään Korkeimmassa oikeudessa, minkä tulee tapahtua suullisesti, asiakirjoja tarpeettoman laajasti lukematta, on esittelijän kustakin asiasta laadittava kirjallinen mietintö. Jokaisessa jutussa ovat asiakirjat, ennenkuin asia ratkaistaan, ainakin yhden jäsenen yksityisesti tarkastettavat; kumminkin voidaan vähemmän tärkeät asiat ratkaista ilman tällaista tarkastamista.

Senaatin Oikeustoimituskunnasta esiteltävistä asioista säädetään erikseen.

5 §.

Tarkemmat säännökset asiain valmistelusta ja käsittelystä vahvistetaan Korkeimman oikeuden työjärjestyksessä.


Korkeimman oikeuden virkamiehistä.


6 §.

Korkeimman oikeuden esittelijöinä on vanhempia ja nuorempia oikeussihteerejä, viimemainittuja kahta eri palkkaluokkaa.

Muut Korkeimman oikeuden vakinaiset virkamiehet ovat kirjaaja, notarit ja lähettäjä.

Ylimääräisiä virkamiehiä voidaan Korkeimpaan oikeuteen ottaa tarpeen mukaan.

7 §.

Oikeussihteerit nimitetään Korkeimman oikeuden esityksestä, vanhemmat oikeussihteerit virkoja haettavaksi julistamatta, nuoremmat sittenkuin virka on ollut julistettuna haettavaksi Korkeimmalta oikeudelta 30 päivän kuluessa. Samassa ajassa haettavaksi julistetaan ne Korkeimman oikeuden vakinaiset virat, jotka oikeus itse täyttää.

Tarpeen vaatiessa voi Korkein oikeus määrätä jonkun virkamiehensä tahi muun kelpoisen henkilön ylimääräiseksi esittelijäksi.

Muut ylimääräiset virkamiehet ottaa Korkein oikeus, puhtaaksikirjoittajat ja vahtimestarit presidentti.

8 §.

Kirjaaja vastaanottaa ja panee diareihin Korkeimpaan oikeuteen saapuvat kirjeet ja asiakirjat, pitää asianomaisten lunastettavina ja lähettää oikeuden toimituskirjat ja kirjeet, niin myös maksaa oikeuden jäsenten sekä virka- ja palvelusmiesten palkat, joihin tarvittavat varat Korkeimman oikeuden määräämä esittelijä tilaa laatimainsa palkkauslistain mukaan.

9 §.

Notarit pitävät pöytäkirjaa Korkeimman oikeuden istunnoissa sekä avustavat oikeussihteerejä ja toimittavat muita tehtäviä presidentin määräyksen mukaan.

Lähettäjän tehtävistä säädetään työjärjestyksessä.

10 §.

Korkeimman oikeuden virkamiestä syytetään virkavirheestä Turun hovioikeudessa.


Toimituskirjoista ja työtileistä sekä tilastosta.


11 §.

Korkeimman oikeuden tuomiot, päätökset ja kirjeet ovat niiden allekirjoitettavat, jotka ovat ottaneet osaa asian ratkaisemiseen, paitsi alemmille viranomaisille menevät kirjeet, jotka allekirjoittaa puheenjohtaja yksinään. Presidentti allekirjoittaa yksinään myöskin niihin virkoihin annettavat valtakirjat, jotka Korkein oikeus täyttää. Toimituskirjat varmentaa asian esittelijä.

Asiakirjoihin merkittävän päätöksen allekirjoittaa se virkamies, joka asian on esitellyt.

12 §.

Korkeimmasta oikeudesta on tammi- ja heinäkuun kuluessa kunakin vuonna lähetettävä Senaattiin ja prokuraattorille summittaiset ilmoitukset edellisen vuosipuoliskon aikana ratkaistuista ja vuosipuoliskon päättyessä vielä ratkaisematta olevista asioista sekä viimemainituista, erikseen nostojutuista, valitusasioista ja virkasyytteistä sekä muista asioista, lyhyt luettelo, josta käy selville, mitä mikin asia koskee, milloinka se on Korkeimpaan oikeuteen saapunut ja minkä toimenpiteen varassa se on.

Korkeimmasta oikeudesta on niinikään joka vuosi ennen elokuun loppua toimitettava Senaattiin sen Oikeustoimituskunnassa tehty kertomus kaikista sekä Korkeimman oikeuden että yli- ja alioikeuksien ynnä täytäntöönpanoviranomaisten lähinnä edellisenä vuonna käsittelemistä siviili- ja rikosluontoisista asioista.

Korkeimman oikeuden tuomioista ja päätöksistä on myöskin oikeuden toimesta säännöllisesti julkaistava selostus.


Erinäisiä säännöksiä.


13 §.

Korkein oikeus kokoontuu joka arkipäivä.

Joulukuun 23 päivästä tammikuun 2 päivään ei pidetä istuntoja, paitsi mikäli kiireellisten asiain käsittely sitä vaatii, eikä myöskään pääsiäisen edellisestä torstaista sen jälkeiseen tiistaihin.

Vuosittain, kesäkuun 1 ja lokakuun 1 päivän välisenä aikana, saavat Korkeimman oikeuden presidentti ja jäsenet sekä virka- ja palvelusmiehet kukin kuuden viikon loman, oikeuden oman jaon mukaan.

14 §.

Virkavapautta Korkeimman oikeuden presidentille myöntää Hallitus.

Jos Korkeimman oikeuden jäsen pätevän syyn takia on virkavapauden tarpeessa, saa oikeus itse myöntää sellaista vapautta yhteensä enintään yhden kuukauden ajaksi vuodessa. Jos virkavapautta halutaan pitemmäksi ajaksi, on hakemus, oikeuden lausunnon ohella, jätettävä Hallituksen ratkaistavaksi.

15 §.

Virka- ja palvelusmiehilleen saa Korkein oikeus myöntää virkavapautta ja silloin tai viran avoinna ollessa taikka kun virkamies on jäävillinen tahi muuten estetty määrätä kelpoisen henkilön virkaa hoitamaan.

Jos Korkeimman oikeuden esittelijä haluaa virkavapautta kolmea kuukautta pitemmäksi ajaksi, on oikeuden kuitenkin alistettava asia oman lausuntonsa ohella Hallituksen ratkaistavaksi.

16 §.

Korkeimman oikeuden presidentillä on virka-arvo voimassaolevan arvojärjestyksen kolmannessa ja oikeusneuvoksilla sen neljännessä luokassa.

Korkeimman oikeuden virkamiehistä luetaan vanhemmat oikeussihteerit viidenteen, ylempään palkkaluokkaan kuuluvat nuoremmat oikeussihteerit seitsemänteen, alemman palkkaluokan nuoremmat oikeussihteerit ja kirjaaja yhdeksänteen, notarit kymmenenteen sekä lähettäjä ja ylimääräiset virkamiehet yhdenteentoista arvoluokkaan.

Korkeimman oikeuden presidentillä ja jäsenillä sekä sen vakinaisilla virkamiehillä on oikeus virasta erotessaan eläkkeen saantiin siviilivirkamiehille yleensä voimassa olevain perusteiden mukaan sekä siviilivirkakunnan leski- ja orpokassan osallisuuteen.

17 §.

Asianosainen, joka ennen lokakuun 1 päivää 1918 on saanut osotuksen ajaa asiansa Senaatin oikeusosastossa perille määräajassa, mikä sanottuna päivänä ei ole vielä kulunut umpeen, antakoon asiakirjansa, ellei niitä ennen mainittua päivää jo ole oikeusosastoon jätetty, Korkeimpaan oikeuteen.

18 §.

Senaatin oikeusosaston virkamiehistä siirtyvät 1 päivänä lokakuuta 1918 ilman muuta esittelijäsihteerit vanhemmiksi oikeussihteereiksi, protokollasihteerit nuoremmiksi oikeussihteereiksi ylempään palkkaluokkaan, kanslistit alemman palkkaluokan nuoremmiksi oikeussihteereiksi ja kirjaaja samaan virkaan Korkeimpaan oikeuteen.

19 §.

Korkeimman oikeuden presidentin ja jäsenten sekä virka- ja palvelusmiesten palkkaus vahvistetaan oheenliitetyssä palkkaussäännössä.


  Tätä kaikki asianosaiset noudattakoot.

Helsingissä, 22 päivänä heinäkuuta 1918.


Suomen Senaatti:
J. K. PAASIKIVI.
JALMAR CASTRÉN.
ARTHUR CASTRÉN.
JUHANI ARAJÄRVI.
SAMULI SARIO.
E. N. SETÄLÄ.
ONNI TALAS.
HEIKKI RENVALL.
E. Y. PEHKONEN.


O. J. Laurila.



Huomautus[muokkaa]

Tämän asetuksen nimike muutettiin muotoon Asetus Korkeimmasta oikeudesta asetuksella 30.3.1973/267.

Katso myös[muokkaa]

  • Kumoaminen: Asetuksen kumosi asetus korkeimmasta oikeudesta (786/1994), joka löytyy Finlex-tietokannasta.