Asetus eräistä muutoksista heinäkuun 22 päivänä 1918 annettuun asetukseen, joka sisältää tarkempia säännöksiä Korkeimmasta oikeudesta samana päivänä annetun lain täytäntöönpanemisesta
Suomen asetuskokoelma 21.1.1919/19.
Valtioneuvosto on, Oikeusministeriön esittelyssä, Korkeimmasta oikeudesta heinäkuun 22 päivänä 1918 annetun lain 15 §:n nojalla, muuttanut tarkempia säännöksiä mainitun lain täytäntöönpanemisesta sisältävän, samana päivänä annetun asetuksen alempana mainittavat pykälät näin kuuluviksi:
Jutut ja asiat ovat Korkeimmassa oikeudessa esiteltävät suullisesti asiakirjoja tarpeettoman laajasti lukematta. Esittelyn päätyttyä tulee esittelijän sen mukaan kuin työjärjestyksessä sanotaan antaa mietintö.
Oikeusministeriöstä esiteltävistä asioista säädetään erikseen.
Korkeimman oikeuden tuomiot, päätökset ja kirjeet ovat niiden allekirjoitettavat, jotka ovat ottaneet osaa asian ratkaisemiseen, paitsi alemmille viranomaisille menevät kirjeet, jotka allekirjoittaa puheenjohtaja yksinään. Presidentti allekirjoittaa yksinään myöskin niihin Korkeimman oikeuden virkoihin annettavat valtakirjat, jotka Korkein oikeus itse täyttää. Toimituskirjat varmentaa esittelijä.
Asiassa, joka on Korkeimmassa oikeudessa esitelty Oikeusministeriöstä, allekirjoittaa toimituskirjan esittelijän varmennuksen ohella oikeusministeri yksin, ellei ole kysymys korkeimman vallan haltialle menevistä kirjelmistä, missä tapauksessa paitsi oikeusministeriä myöskin ne Korkeimman oikeuden jäsenet, jotka ovat ottaneet osaa asian käsittelyyn, sen allekirjoittavat.
Asiakirjoihin merkittävän päätöksen allekirjoittaa se virkamies, joka asian on esitellyt.
Korkein oikeus kokoontuu joka arkipäivänä paitsi lauantaina.
Istuntoja ei pidetä joulukuun 20 päivän ja tammikuun 7 päivän eikä pääsiäisen edellisen ja sen jälkeisen keskiviikon välisenä aikana eikä myöskään helluntaijuhlan ja juhannuspäivän edellisenä ja jälkeisenä päivänä, paitsi mikäli kiireellisten asiain käsittely sitä vaatii.
Vuosittain, kesäkuun 1 ja lokakuun 1 päivän välisenä aikana, saavat Korkeimman oikeuden presidentti ja jäsenet sekä virka- ja palvelusmiehet kukin kuuden viikon kesäloman, oikeuden oman jaon mukaan.
Korkeimman oikeuden presidentillä on virka-arvo voimassaolevan arvojärjestyksen toisessa ja oikeusneuvoksilla sen kolmannessa luokassa.
Korkeimman oikeuden virkamiehistä luetaan vanhemmat oikeussihteerit viidenteen, ylempään palkkaluokkaan kuuluvat nuoremmat oikeussihteerit seitsemänteen, alemman palkkaluokan nuoremmat oikeussihteerit ja kirjaaja yhdeksänteen, notarit kymmenenteen sekä lähettäjä ja ylimääräiset virkamiehet yhdenteentoista arvoluokkaan.
Korkeimman oikeuden presidentillä ja jäsenillä sekä sen vakinaisilla virkamiehillä on oikeus virasta erotessaan eläkkeen saantiin siviilivirkamiehille yleensä voimassa olevain perusteiden mukaan sekä siviilivirkakunnan leski- ja orpokassan osallisuuteen.
- Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.
- Helsingissä, tammikuun 21 päivänä 1919.
Huomautukset[muokkaa]
- ↑ pitää olla päivänä