Asetus käräjähuoneistoista (1945)

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomen asetuskokoelma 64/1945.


A s e t u s
käräjähuoneistoista.
Annettu Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1945.
_______________


  Oikeusministerin esittelystä säädetään kihlakunnanoikeuksien käräjähuoneista 17 päivänä heinäkuuta 1925 annetun lain 3 §:n nojalla:

1 §.

Jokaisessa käräjäkunnassa, missä valtio ei hanki pysyväistä käräjähuoneistoa, on huoneiston toimittaminen käräjien pitämistä varten nimismiehen toimesta tarjottava urakalle enintään kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan.

Milloin käräjäkunta käsittää useampia nimismiespiirejä tai osia niistä taikka milloin muutoin on syytä siihen, määrää lääninhallitus, minkä piirin nimismiehen toimesta käräjähuoneisto on hankittava.

2 §.

Käräjähuoneistossa tulee olla riittävän avara istuntohuone, odotushuone käräjäyleisölle, yksi huone oikeuden puheenjohtajalle, yksi tämän apulaisille sekä yksi viralliselle syyttäjälle ja asianosaisten asiamiehille. Milloin paikallisiin olosuhteisiin nähden käy vaikeaksi saada niin suuri huoneisto kuin edellä on sanottu tai sellaista huoneistoa muutoin on pidettävä tarpeettomana, voi lääninhallitus hyväksyä käräjähuoneistoksi pienemmänkin huoneiston.

3 §.

Se, joka ottaa pitääkseen käräjähuoneistoa, on velvollinen toimittamaan siihen tarpeellisen sisustuksen, lämmön ja valaistuksen sekä huolehtimaan sen siivouksesta.

4 §.

Asianomaisen nimismiehen tulee julkisella kuulutuksella jokaisessa käräjäkuntaan kuuluvassa kunnassa kehoittaa niitä, jotka haluavat ottaa käräjähuoneiston pitämisen urakalle, kolmenkymmenen päivän kuluessa lähettämään hänelle kirjalliset tarjouksensa.

5 §.

Nimismies lähettäköön tehdyt tarjoukset ynnä muut asiassa kertyneet kirjat kihlakunnantuomarille lausunnon saamista varten.

6 §.

Sittenkun kihlakunnantuomari on lähettänyt lausuntonsa, tulee nimismiehen toimittaa asiakirjat oman lausuntonsa ohella lääninhallitukselle, joka ratkaisee asian ja määrää nimismiehen tekemään kirjallisen sopimuksen sen kanssa, jonka tarjous on hyväksytty.

Jollei hyväksyttävää tarjousta ole tehty, on, lääninhallituksen harkinnan mukaan, joko käräjähuoneiston pitäminen tarjottava uudelleen urakalle tai huoneisto muulla tavoin hankittava.

7 §.

Asianomaisen nimismiehen on säilytettävä valtion kappale sopimuskirjaa ja valvottava, että sopimus asianmukaisesti täytetään.

Sovittu korvaus on lääninkonttorista puolivuosittain suoritettava sille, jonka kanssa sopimus käräjähuoneiston pitämisestä on tehty. Sitä varten on jäljennös sopimuskirjasta lähetettävä lääninkonttoriin.

8 §.

Jos nimismies voi urakalle tarjoamatta sopivasti järjestää käräjähuoneiston pitämisen kohtuullista korvausta vastaan, tehköön siitä lääninhallitukselle esityksen, johon on liitettävä käräjähuoneiston pitämistä koskeva tarjous ja 5 §:ssä mainittu lausunto.

9 §.

Milloin tuomiokunnan arkistoa ei voida pitää sen paikkakunnan käräjähuoneistossa, jossa kihlakunnantuomari asuu, ja kihlakunnantuomari arkistoa varten on vuokrannut tarpeelliset huoneet, on lääninhallituksen määrättävä tuomarille maksettavaksi korvaus sellaisten huoneiden vuokrasta.

10 §.

Tällä asetuksella kumotaan käräjähuoneistoista 17 päivänä heinäkuuta 1925 annettu asetus.


Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1945.


Tasavallan Presidentin sijasta
Pääministeri J. K. PAASIKIVI.


Oikeusministeri Urho Kekkonen.


Katso myös[muokkaa]