Asetus muutoksesta nyt noudatettavina olevissa säännöissä kirkonrangaistuksesta ja sen kirkkoon-maksettavan lakkauttamisesta, joka muutamista rikoksista on määrätty

Wikiaineistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

1864.

No 32.
Suomen
Suuriruhtinanmaan
A s e t u s - K o k o u s.
________________________________________


(Ylösluettava Saarnastuolista).


Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus
muutoksesta nyt noudatettavina olevissa säännöissä kirkonrangaistuksesta ja sen
kirkkoon-maksettavan lakkauttamisesta, joka muutamista rikoksista on määrätty.
Annettu Helsingissä, 19 p:nä Joulukuuta 1864.
_______________


Me ALEKSANDER Toinen, Jumalan Armosta, Keisari ja Itsevaltias koko Venäjänmaan yli, Puolanmaan Tsaari sekä Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m., teemme tiettäväksi: Suomenmaan Säätyjen alamaisesta kehoituksesta tahdomme Me, kumoten mitä laki ja asetukset sisältävät kirkonrangaistuksesta ja siitä kirkkoon-maksettavasta, joka muutamista rikoksista on määrätty, Armossa säätää seuraavalla tavalla:

1 §.

Kirkonrangaistusta, julkista tahi salaista, elköön tästä-lähtien kellenkään tuomittako; elköönkä siis Oikeuskaan senlaista rikoksen seuraamusta päätökseensä panko.

2 §.

Kirkkokurin voimassa pitämiseksi noudatettakoon kuitenkin, että sitä miestä tahi vaimoa, joka on käynyt syypääksi rikokseen, josta tähän saakka julkinen taikka erinäinen kirkonrangaistus on seurannut, elköön laskettako Herran ehtoolliselle, ennenkuin hän sielunpaimenensa tykönä, kahden tahi kolmen tältä kutsutun vierasmiehen läsnä ollessa, on käynyt sala-ripin ja silloin saanut synnin-päästön siinä järjestyksessä, joka tämmöiselle ripille tätä ennen on ollut säätty taikka täst'edes tulee säättäväksi; sillä tavalla kuitenkin, ett'ei rippiä välttämättömästi tarvitse pitää sakaristossa, vaan saa se, jos tuomittu niin vaatii, tapahtua papinki tykönä hänen kotonansa. Myös olkoon luvallista, että rippi, missä tuomittu itse sitä vaatii, tapahtukoon koko seurakunnan läsnä-ollessa kirkossa.

3 §.

Sitä kirkkoon-maksettavaa, joka laissa ja erinäisissä asetuksissa on säätty kahden-naimisesta, huoruudesta, muusta salavuoteudesta ja ajattomasta vuoteudesta, elköön tästä-lähtien määrättäkö kenenkään suoritettavaksi.

4 §.

Niiden suhteen, jotka kuuluvat muuhun kuin lutherilaiseen uskoon ja tekevät jonkun senlaisen rikoksen, joka tämän Asetuksen 2 §:ssä mainitaan, olkoon voimassa mitä Keisarilliset Asetukset Lokakuun 9 päivältä 1816 ja Kesäkuun 22 päivältä 1823, ynnä Keisarillinen Kirje Lokakuun 9 päivältä 1820 säätävät.

5 §.

Tämä asetus käytettäköön myöskin niihin rikoksiin, jotka ennen sen julkaisemista ovat tehdyt, mutta eivät silloin vielä ole lopullisesti tuomitut.

Papistolle annettavan tiedon suhteen niistä hengistä, jotka ovat velvolliset käymään sala-ripin, seurattakoon niitä sääntöjä, jotka ovat annetut Keisarillisessa Kirjeessä Heinäkuun 16 päivältä 1827 sekä Turun ja Vaasan Hovioikeutten Universaleissa Maaliskuun 5 ja Kesäkuun 7 päivältä 1830. Jota kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingistä, 19 p:nä Joulukuuta 1864.


K e i s a r i l l i s e n   M a j e s t e e t i n   Oman Päätöksen mukaan
ja Hänen korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Senaattinsa:


LARS SACKLEEN.
M. W. NORDENHEIM.
A. L. BORN.
V. FURUHJELM.
ROBERT TRAPP.
K. FURUHIELM.
F. EDELHEIM.
G. F. ROTKIRCH.
OTTO af SCHULTÉN.
CLAS NORDENHEIM.
JOH. ER. BERGBOM.
A. F. MUNCK.
PEHR PETERSON.
JOH. GRANLUND.
SEB. GRIPENBERG.


J. Snellman.