Eräälle muistolle

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Eräälle muistolle.

Kirjoittanut Eino Pakarinen


Niin synkkä on luostarin muuri,
Niin kaihoten kellot soi!
On edessä ulappa suuri,
Niin suuri ja aava – –
Se myrskyssä riehuu ja raivoaa –
Ja taasen se lepää ja nukahtaa.
Niin ääretön kaiho,
Niin riemuisa raivo,
Sen rinnassa painaa –
Se tyyntyä tyystinkö vois?
Ei tyynny ulappa suuri,
Ei raukea konsanaan;
Se hetkeksi uneen vaipuu
Ja taasen jo kuohahtaa –
Ei tyynny lempivä rinta,
Ei vaivu se nukkumaan;
Ei lempeä estä muuri,
Ei luostarin harmaankaan!

22-4 1901.


Lähde: Pakarinen, Eino 1902: Mutkaisilla poluilla. Boman & Karlsson, Hämeenlinna.