Erikin ja Yrjän kanssapuhe entisten ja nykyisten aikain eroituksesta, eteenpantu Laulussa

Erikin ja Yrjän kanssapuhe entisten ja nykyisten aikain eroituksesta, eteenpantu Laulussa. Kirjoittanut Carl Helenius

Nuotti: Svårare seglats man sällan finner, etc.

Erikki sanoo:

Minä olin Nuori, Minä olen Vanha

Sinä olet samankaltainen.

Missä ovat Ukkot, Missä ovat Akkat,

Pojat parhat, Pijaiset?

Yrjä vastaa:

Vanhat ovat kaikki vanhuudesta

Kuollon kautta korjatut;

Pojat ovat Äijät, Pijat ovat Ämmät

Kaikki toisiin kääntynyt. :,:

Erikki:

Tultuani Taloon, Mentyäni Majaan,

En tunne enään Isäntää.

Kussa ovat kirjat, kussa ovat käskyt

Joita kaikki kuultelit?

Yrjä:

Isä makaa nyttä juovuksissa

Pojat krouviin karanneet

Äiti toruu tuolla laiskaa Lisaa

Kaikki pahaan paatuneet. :,:

Erikki:

Koriat ovat Kellot, korkiat ovat Kallet

Poikain piiput pulskiat!

Kultaiset käädyt? kiiltävät kampat,

Pijoille pieksut punaiset!

Yrjä:

Talonpoika tahtoo Herra olla

Trenki samaa toivottaa

Äiti aikoo aina Frouan ellää

Sepä Piikaa paisuttaa. :,:

Erikki:

Mikä ollee mieli, Mika ollee maali

Tapain turhain toimelle,

Missä ovat Miehet, Missä ovat Vaimot

Vagat, Virjät Muinaiset?

Yrjä:

Kopeuden kanssa kavalutta

Nyttä nähdän kaikissa.

Vanhin vastaa Synnin syytä

Nuorten tyhmä tegoissa. :,:

Kaarlo Simon poika.
Kirjoittaja.

Lähde: Turun Viikko-Sanomat 20.11.1824.