Erikin ja Yrjän kanssapuhe entisten ja nykyisten aikain eroituksesta, eteenpantu Laulussa

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Erikin ja Yrjän kanssapuhe entisten ja nykyisten aikain eroituksesta, eteenpantu Laulussa.

Kirjoittanut Carl Helenius
Nuotti: Svårare seglats man sällan finner, etc.


Erikki sanoo:
Minä olin Nuori, Minä olen Vanha
Sinä olet samankaltainen.
Missä ovat Ukkot, Missä ovat Akkat,
Pojat parhat, Pijaiset?
Yrjä vastaa:
Vanhat ovat kaikki vanhuudesta
Kuollon kautta korjatut;
Pojat ovat Äijät, Pijat ovat Ämmät
Kaikki toisiin kääntynyt. :,:
Erikki:
Tultuani Taloon, Mentyäni Majaan,
En tunne enään Isäntää.
Kussa ovat kirjat, kussa ovat käskyt
Joita kaikki kuultelit?
Yrjä:
Isä makaa nyttä juovuksissa
Pojat krouviin karanneet
Äiti toruu tuolla laiskaa Lisaa
Kaikki pahaan paatuneet. :,:
Erikki:
Koriat ovat Kellot, korkiat ovat Kallet
Poikain piiput pulskiat!
Kultaiset käädyt? kiiltävät kampat,
Pijoille pieksut punaiset!
Yrjä:
Talonpoika tahtoo Herra olla
Trenki samaa toivottaa
Äiti aikoo aina Frouan ellää
Sepä Piikaa paisuttaa. :,:
Erikki:
Mikä ollee mieli, Mika ollee maali
Tapain turhain toimelle,
Missä ovat Miehet, Missä ovat Vaimot
Vagat, Virjät Muinaiset?
Yrjä:
Kopeuden kanssa kavalutta
Nyttä nähdän kaikissa.
Vanhin vastaa Synnin syytä
Nuorten tyhmä tegoissa. :,:

Kaarlo Simon poika.
Kirjoittaja.


Lähde: Turun Viikko-Sanomat 20.11.1824.