Espoon käräjäoikeus, tiedote 7.10.2005
ESPOON KÄRÄJÄOIKEUSTIEDOTE 7.10.2005
3.8. osasto
Vitikka 1, 02760 Espoo
ASIA:TUOMIO RIKOSASIASSA R 05/1001
Syyttäjä / Nils Wilhelm Gustafsson
Käräjäoikeus on 7.10.2005 antanut tuomion rikosasiassa, jossa Espoosta
olevalle Nils Wilhelm Gustafssonille on vaadittu rangaistusta 5.6.1960
tehdyistä kolmesta murhasta.
olevalle Nils Wilhelm Gustafssonille on vaadittu rangaistusta 5.6.1960
tehdyistä kolmesta murhasta.
Tuomiossa käräjäoikeus on hylännyt syytteen kaikilta osin.
Tuomion keskeiset perustelut ilmenevät seuraavasta syyllisyyskysymyksen
yhteenvetoa koskevasta tuomion kohdasta:
yhteenvetoa koskevasta tuomion kohdasta:
10. Yhteenveto syyllisyyskysymyksestä
Noudatettavana olevan oikeusjärjestyksen mukaan syyllistyminen
rikosoikeudellisesti rangaistavaksi määritettyyn tekoon edellyttää, että
tekijäksi ilmoitetun on katsottava epäilyksittä menetelleen tavalla, joka laissa
on säädetty rangaistavaksi.
rikosoikeudellisesti rangaistavaksi määritettyyn tekoon edellyttää, että
tekijäksi ilmoitetun on katsottava epäilyksittä menetelleen tavalla, joka laissa
on säädetty rangaistavaksi.
Lähtökohtana mahdollisesti rangaistavaksi määriteltyä käyttäytymistä
arvioitaessa on aina syyttömyysolettamus, jonka kumoutuminen edellyttää,
että pienintäkään epäilystä sen olemasaolosta ei enää ole.
Rikosoikeudellisessa arvioinnissa tarkasteltavaksi asetetun syytettynä olevan
henkilön tekemisen lopputuloksen määrittämisen kohdalla on vain kaksi
kategoriaa: syytön tai syyllinen. Syylliseksi toteamien edellyttää siten aina,
että rikosoikeudellisen käsittelyn päätyttyä syyttömyysolettama on murrettu
tavalla, jossa epäilystäkään syyttömyydestä ei ole jäänyt voimaan.
arvioitaessa on aina syyttömyysolettamus, jonka kumoutuminen edellyttää,
että pienintäkään epäilystä sen olemasaolosta ei enää ole.
Rikosoikeudellisessa arvioinnissa tarkasteltavaksi asetetun syytettynä olevan
henkilön tekemisen lopputuloksen määrittämisen kohdalla on vain kaksi
kategoriaa: syytön tai syyllinen. Syylliseksi toteamien edellyttää siten aina,
että rikosoikeudellisen käsittelyn päätyttyä syyttömyysolettama on murrettu
tavalla, jossa epäilystäkään syyttömyydestä ei ole jäänyt voimaan.
Surmista kulunut pitkä aika on selkeästi vaikeuttanut luotettavan kuvan
saamista surmiin johtaneista tapahtumista. Tapahtumien kulkua ja
mahdollista syyllisyyttä harkitaessa ajan kulumisesta johtuvat
epävarmuustekijät eivät kuitenkaan voi koitua Gustafssonin vahingoksi.
saamista surmiin johtaneista tapahtumista. Tapahtumien kulkua ja
mahdollista syyllisyyttä harkitaessa ajan kulumisesta johtuvat
epävarmuustekijät eivät kuitenkaan voi koitua Gustafssonin vahingoksi.
Silminnäkijöiden havainnot 5.6.1960 varhain aamulla väkivallan käytön jo
ilmeisesti tapahduttua maahan lysähtäneen teltan vierestä piiloon siirtyneestä
ja alueelta kiireesti kenkien löytöpaikan suuntaan poistuneesta miehestä,
jonka tuntomerkit eivät sovellu Gustafssoniin, tukevat johtopäätöstä, että
paikalla on ollut surmaamisten aikaan ollut ulkopuolinen henkilö. Tätä
johtopäätöstä vahvistaa se, että varhain aamulla silminnäkijöiden
havaitseman maahan lysähtäneen teltan päällä makaamassa ollut henkilö on
suurella todennäköisyydellä ollut Gustafsson.
ilmeisesti tapahduttua maahan lysähtäneen teltan vierestä piiloon siirtyneestä
ja alueelta kiireesti kenkien löytöpaikan suuntaan poistuneesta miehestä,
jonka tuntomerkit eivät sovellu Gustafssoniin, tukevat johtopäätöstä, että
paikalla on ollut surmaamisten aikaan ollut ulkopuolinen henkilö. Tätä
johtopäätöstä vahvistaa se, että varhain aamulla silminnäkijöiden
havaitseman maahan lysähtäneen teltan päällä makaamassa ollut henkilö on
suurella todennäköisyydellä ollut Gustafsson.
Toisten silminnäkijöiden havainnot 5.6.1960 myöhemmin aamupäivällä
Gustafssonin ulkoisesta olemuksesta tapahtumapaikalla sekä
lääketieteellisen selvityksen perusteella täysin mahdollisena pidettävä
Gustafssonille väkivallan käytöstä aiheutunut aivovamma sekä siihen liittyvä
voimakkaasti alentunut tajunnantaso ja toimintakyvyttömyys tukevat
johtopäätöstä, ettei Gustafsson ole hänellä todetut vammat saatuaan kyennyt
hävittämään tai viemään pois telttapaikalta surmaamisvälineitä, kateisiin
jäänyttä omaisuutta ja kenkiä, eikä Gustafsson ole myöskään pystynyt ketään
uhreista liikuttamaan.
Gustafssonin ulkoisesta olemuksesta tapahtumapaikalla sekä
lääketieteellisen selvityksen perusteella täysin mahdollisena pidettävä
Gustafssonille väkivallan käytöstä aiheutunut aivovamma sekä siihen liittyvä
voimakkaasti alentunut tajunnantaso ja toimintakyvyttömyys tukevat
johtopäätöstä, ettei Gustafsson ole hänellä todetut vammat saatuaan kyennyt
hävittämään tai viemään pois telttapaikalta surmaamisvälineitä, kateisiin
jäänyttä omaisuutta ja kenkiä, eikä Gustafsson ole myöskään pystynyt ketään
uhreista liikuttamaan.
Verijälkitutkimuksissa Gustafssonin verta on löytynyt teltan sisäpuolelta siitä
kohdasta, missä Gustafssonin pää hänen nukkuessa teltassa on ollut, ja
telttaa koskevissa tutkimuksissa on todettu teltan suuaukon olleen suljettuna,
mitkä seikat tukevat johtopäätöstä, että Gustafsson on ollut teltan sisällä ja
että myös hän on joutunut teltan ulkopuolelta käsin tapahtuneen
väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi.
kohdasta, missä Gustafssonin pää hänen nukkuessa teltassa on ollut, ja
telttaa koskevissa tutkimuksissa on todettu teltan suuaukon olleen suljettuna,
mitkä seikat tukevat johtopäätöstä, että Gustafsson on ollut teltan sisällä ja
että myös hän on joutunut teltan ulkopuolelta käsin tapahtuneen
väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi.
Verijälkitutkimuksilla telttakankaasta ja Gustafssonin kengistä ei ole pystytty
sulkemaan pois sitä vaihtoehtoa, että ulkopuolien henkilö olisi ollut
telttapaikalla surmien tapahtuessa, eikä tutkimuksilla ole voitu saattaa edes
todennäköiseksi, että Gustafssonin kengät olisivat olleet surmaamishetkellä
jollakulla jalassa.
sulkemaan pois sitä vaihtoehtoa, että ulkopuolien henkilö olisi ollut
telttapaikalla surmien tapahtuessa, eikä tutkimuksilla ole voitu saattaa edes
todennäköiseksi, että Gustafssonin kengät olisivat olleet surmaamishetkellä
jollakulla jalassa.
Telttapaikalla olleessa tyynyliinassa olevat veri- ja spermajäljet
vähäisessä määrin tukevat johtopäätöstä, että paikalla on saattanut olla
ulkopuolinen henkilö.
vähäisessä määrin tukevat johtopäätöstä, että paikalla on saattanut olla
ulkopuolinen henkilö.
Lääketieteellinen selvitys huomion ottaen Gustafssonin ilmoittama
muistamattomuus väkivallan käytön tilanteesta ja muistiaukko myös sen
jälkeiseltä ajalta on täysin mahdollinen.
muistamattomuus väkivallan käytön tilanteesta ja muistiaukko myös sen
jälkeiseltä ajalta on täysin mahdollinen.
Se, että jotkut Gustafssonin kertomuksissaan esittämät käsitykset ovat
osoittautuneet virheellisiksi on ymmärrettävää huomioon ottaen se
todennäköisyys, miten läheisten henkilöiden ja tiedotusvälineiden esittämät
käsitykset ovat aikanaan vaikuttaneet vailla omia muistikuvia väkivallan
käytöstä olleen Gustafssonin käsityksiin. Lisäksi kulunut aika yli 40 vuotta on
vaikuttanut hänellä olleisiin muistikuviin. Gustafssonin esittämät virheelliset
käsitykset ja muistamattomuus eivät siten osoita hänen pyrkineen salaamaan
todellista tapahtumien kulkua. Gustafssonin yhteistyöhalukkuus
viranomaisten kanssa on päinvastoin osoittanut hänessä pyrkimystä selvittää
asiaa.
osoittautuneet virheellisiksi on ymmärrettävää huomioon ottaen se
todennäköisyys, miten läheisten henkilöiden ja tiedotusvälineiden esittämät
käsitykset ovat aikanaan vaikuttaneet vailla omia muistikuvia väkivallan
käytöstä olleen Gustafssonin käsityksiin. Lisäksi kulunut aika yli 40 vuotta on
vaikuttanut hänellä olleisiin muistikuviin. Gustafssonin esittämät virheelliset
käsitykset ja muistamattomuus eivät siten osoita hänen pyrkineen salaamaan
todellista tapahtumien kulkua. Gustafssonin yhteistyöhalukkuus
viranomaisten kanssa on päinvastoin osoittanut hänessä pyrkimystä selvittää
asiaa.
Mitään riittaa Gustafssonin ja muun seurueen välillä ei ole näytetty olleen,
eikä mitään motiivia väitetylle Gustafssonin väkivaltaisuudelle ole tullut esille.
eikä mitään motiivia väitetylle Gustafssonin väkivaltaisuudelle ole tullut esille.
Edellä todetut lukuisat seikat tukevat vahvasti johtopäätöstä Gustafssonin
syyttömyydestä, eikä asiassa esitetty näyttö edes kokonaisuutena arvostellen
osoita, että Gustafsson olisi kohdistanut syyteessä kerrotussa tilanteessa
väkivaltaa Björklundiin, Boismaniin tai Mäkeen.
syyttömyydestä, eikä asiassa esitetty näyttö edes kokonaisuutena arvostellen
osoita, että Gustafsson olisi kohdistanut syyteessä kerrotussa tilanteessa
väkivaltaa Björklundiin, Boismaniin tai Mäkeen.
[ allekirjoitus ]
Heikki Mikkola
Laamanni
Laamanni