Hätiköityjä päätöksiä
| Juhlien merkeissä | Syrjäseutulaisen näkökulmasta Hätiköityjä päätöksiä Kirjoittanut Sivukulman Santeri |
Yksityiskauppiaita |
| Kirjoitus julkaistu Paikallissanomissa 29.10.1931, s. 4 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/3184920?page=4 / Viitattu 10.2.2026 |
tulee elämänsä varrella tehneeksi miltei poikkeuksetta jokainen ihminen, ja aina myös nuo harkitsemattomat päätökset ja teot jälestäpäin harmittavat sekä häiritsevät asianomaisen tunnonrauhaa. — Mutta ei ainoastaan yksilöiden edesottamuksissa esiinny liiallisen hoppuilemisen painajainen, vaan usein myös yhteiskunnallinen elin tai -laitos havaitaan vikapääksi samaan syntiin, jos sitä nyt synniksi voidaan sanoa.
Kunnianarvoisaa eduskuntaammekin syyttävät eräät piirit liiallisesta hätiköimisestä lakeja laatiessaan. — Missä määrin syytöksissä on perää, sen voi jokainen itse mielessään päätellä, kun tarkkailee sitä lakien tulvaa, jolla Suomen kansaa on edesmenneinä vuosina siunattu sekä ylösrakennettu ja joiden lakien nojalla on myös tavallista useimmin kansalaisten kukkaroita availtu ja joiden johdosta on ärräpäitäkin hammastarhasta ulos laskettu.
Mutta jos hätäilemisestä syytetään sellaista laitosta, jossa kymmenet enemmän tai vähemmän viisaat henkilöt yhdessä tekevät päätöksen, asiaa sitä ennen harkittuaan ja moneen otteeseen vatkattuaan, niin kuinka paljon suuremmalla syyllä silloin voidaan esim. kunnallisia hallintoelimiä moittia hätiköiden tehdyistä päätöksistä. Ja sellaisia syytöksiä kuuleekin usein, varsinkin, jos päätös tuo kuntalaisille uusia menoja tai muuten loukkaa yleistä mielipidettä. — Tarkatkaamme, ovatko nämä syyttelyt vailla pontta ja perää!
Useissa kunnissa on uskottu päätös ja osittain toimeenpanovaltakin miltei yksinomaan kunnanvaltuustolle. Päätettävät asiat nähdään etukäteen kyllä kokousilmoituksesta, mutta vain osittain. Sanon osittain, sillä esim. virastojen kirjelmien sisältämät asiat eivät siitä näy, eikä niitä kokonaisuudessaan luonnollisesti voikaan kokousilmoitukseen mahduttaa. Näin ollen saapuvat valtuuston jäsenet — puheenjohtajaa lukuunottamatta — moneen asiaan nähden valmistumattomina, ja päätös on useinkin sen mukainen. Kun ei kaikilla ole täyttä selvyyttä asiassa, niin vaikea on luonnollisesti oudosta asiasta puhua ja päättää, vaikkakin yleensä ihmiset eniten puhuvat niistä asioista, joita eivät ymmärrä. — Mutta oletetaan nyt, että valtuutetut tekevät poikkeuksen.
Miten sitten asia voitaisiin korjata? — Yksinkertaisimmin siten, että kunnallislautakunta pohtisi etukäteen jokaista asiaa ennen valtuuston kokousta ja lausuisi myös mielipiteensä kustakin päätettävästä asiasta erikseen. Jos vielä valtuuston puheenjohtaja olisi mukana kunnallislautakunnan kokouksissa, tulisivat asiat eri puolilta punnituiksi, eikä sen parempaa valmisteluvaliokuntaa tarvittaisi. Näin myös jokainen asia tulisi »kypsempänä» valtuuston kokoukselle, ja — niin ainakin uskon — päätökset myös monessa kohdin olisivat harkitumpia. Näin menetellen niinikään kunnallislautakunta ja valtuusto joutuisivat läheisempään vuorovaikutukseen keskenään. — Kun vielä kunnallislautakunta on jäsenluvultaan pieni, eivät sen mahdolliset ylimääräiset kokouksetkaan aiheuta sanottavia lisämenoja kunnalle, sillä valmistelukokouksissaan voisi lautakunta päättää myös juoksevien asiain hoidosta y.m. sen varsinaiseen toimintapuoleen kuuluvista asioista.
Kunnallislain mukaan täytyy kuntiin valita sen seitsemät lautakunnat, jotka monessakin kunnassa toimivat itsenäisinä ja irrallaan, vailla yhtenäistä johtoa. Sanotaan, että »mitä useampi kokki, sen huonompi rokka». Oli nyt tuon väitteen kanssa miten hyvänsä, niin se kuitenkin lienee tarpeellista että, jos onkin monta kokkia, niin yksi suolan maistaja ja höystön sekoittaja heillä pitäisi olla, niin juuri kunnallislautakunta. Sehän se on ainoa elin, joka tietää tai ainakin sen pitäisi tietää, miten paljon höystettä mikin soppa tarvitsee ja kannattaa, eli t.s. miten kunnan rahavaroihin vaikuttaa kulloinkin esille tullut, päätöksen alainen toimenpide.
Kunnallishallinnon keskitystä suosittelevat monet pätevät asiantuntijat, jotka juuri kunnallisasiain vuoksi ovat päitään vaivanneet ja työnsä tuloksia eri mietinnöissä kansalle esittäneet. — Monasti kyllä kunnille suositellaan kaikenlaista himphamppua, mutta mielestäni ei voida sellaiseksi lukea niitä ehdotuksia joiden tarkoituksena on toiminnan tähänastista suurempi keskittäminen kunnallislautakunnalle, ja läheisemmän vuorovaikutuksen kehittäminen valtuuston ja kunnallislautakunnan välille. — Hyvin luultavaa on, että nämä seikat on otettu huomioon siinä ohjesääntö-ehdotuksessa, joka Suodenniemen kunnallislautakuntaa varten on parhaillaan tekeillä ja josta valtuusto ensi kokouksessaan sanoo oman mielipiteensä.
Ketä kunnallishallinnon keskittämisajatus kiinnostaa, voi asiaan lähemmin perehtyä Maalaiskuntien Liiton ohjesääntöehdotelmien kautta. — Näihin tavallaan tämä kyhäyksenikin perustuu, joten, jos tulikin puhuttua asioista, joita en ymmärrä, niin puhuin ainakin suulla suuremmalla.
Sivukulman Santeri