Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tasavallan presidentin vaalista vuonna 1946

Wikiaineistosta
1946 vuoden valtiopäivät N:o 11.



Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi
tasavallan presidentin vaalista vuonna 1946.



  Tasavallan presidentti, Suomen marsalkka Mannerheim, joka astui toimeensa tasavallan presidentin määräämisestä ilman vaalia 4 päivänä elokuuta 1944 annetun lain (508/44) nojalla, on 4 päivänä maaliskuuta 1946 ilmoittanut, ettei hän heikontuneen terveytensä vuoksi enää katso voivansa hoitaa tasavallan presidentin tehtäviä. Tasavallan presidentin toimi on siten joutunut avoimeksi ja uusi presidentti on mahdollisimman pian valittava.

  Hallitusmuodon 23 §:n mukaan on tasavallan presidentti valittava aina kuudeksi vuodeksi ja vaalin toimittavat sitä varten valitut valitsijamiehet. Kun tasavallan presidentille toimikauden kestäessä tulee pysyväisesti este, on, hallitusmuodon 25 §:n mukaan, valittava niin pian kuin mahdollista uusi presidentti, joka astuu toimeensa heti vaalin jälkeen.

  Hallituksen mielestä ei nykyisissä oloissa presidentin vaalia voida toimittaa Suomen hallitusmuodossa säädetyssä järjestyksessä. Valitsijamiesten vaali, joka on toimeenpantavissa vain sitä varten säädettävän erikoislain antamisen jälkeen, tuottaa valtakunnasta luovutetun alueen väestön osalta suuria vaikeuksia ja vaatii huomattavan ajan. Nykyisessä vaikeassa tilanteessa, jolloin voidaan joutua minä hetkenä tahansa tekemään mitä tärkeimpiä ja laajakantoisimpia maan asemaan ja tulevaisuuteen vaikuttavia ratkaisuja, ei valtakuntaa voida jättää olemaan ilman presidenttiä niin pitkää aikaa kuin valitsijamiesten vaalin toimittaminen edellyttää. Myöskään ei voida ajatella sitä menettelyä, jota noudatettiin vuosina 1940 ja 1943 toimitetuissa tasavallan presidentin vaaleissa. Vuonna 1937 valitut valitsijamiehet, jotka silloin toimittivat tasavallan presidentin vaalin, eivät enää nykyisin edusta kansan vaalioikeutettuja jäseniä. Tällä kertaa ei ole myöskään syytä määrätä tasavallan presidenttiä ilman vaalia, kuten meneteltiin vuonna 1944 tasavallan presidentin toimen jouduttua avoimeksi.

  Tasavallan presidentin toimen täyttämiseksi ei hallituksen mielestä näissä oloissa ole muuta mahdollisuutta kuin jättää vaalin toimittaminen eduskunnalle, joka on jo kerran aikaisemminkin, nimittäin vuonna 1919 hallitusmuodon 94 §:n nojalla toimittanut tasavallan presidentin vaalin. Näin valitun presidentin toimikausi kestäisi kuitenkin vain sen ajan, mikä edellisen presidentin toimikaudesta on jäljellä, ja päättyisi siis 1 päivänä maaliskuuta 1950. Vaalin toimittamisessa olisi eduskunnan noudatettava soveltuvin osin, mitä presidentin vaalista on säädetty.

  Asian luonteesta johtuen ehdotettu laki, joka on säädettävä siinä järjestyksessä kuin perustuslaista on sanottu, olisi käsiteltävä kiireellisenä.

  Sen perusteella, mitä edellä on lausuttu, annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Laki
tasavallan presidentin vaalista vuonna 1946.


  Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään:

1 §.

  Tasavallan Presidentin Carl Gustaf Emil Mannerheimin luovuttua häntä kohdanneen sairauden takia toimestaan säädetään, poikkeamalla siitä, mitä Suomen hallitusmuodon ja muiden lakien mukaan on voimassa tasavallan presidentin valitsemisesta, että hänen jälkeensä valittavan uuden presidentin vaalin toimittaa eduskunta.

2 §.

 Edellä 1 §:ssä tarkoitettu tasavallan presidentin vaali toimitetaan heti, kun tämä laki on tullut voimaan. Näin valitun presidentin toimikausi kestää sen ajan, mikä edellisen presidentin toimikaudesta on jäljellä.

3 §.

 Tämän lain nojalla toimitettavassa vaalissa noudatetaan soveltuvin kohdin, mitä tasavallan presidentin vaalista on säädetty.

________

Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1946.

Tasavallan presidentin tehtävien hoitajana
Pääministeri J. K. PAASIKIVI.


Oikeusministeri Urho Kekkonen.


Katso myös[muokkaa]