Hautaus (Runeberg)

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hautaus. *)

Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg


Kirkon kellot suru-äänin soivat,
Heimolaiset hautahansa toivat
Nuorukaisen, kukka keväimeltä
Temmattuna täältä.
Hiljan haudattihin nukkuvainen,
Laitettihin kevyt kukkulainen
Haudalle, ja risiti rauhallinen,
Vartiaksi viimen.
Viimeinen vel’ollisuus kun tehtiin,
Meni suruseura; mutta nähtiin
Jäävän alle pienen pihlajaisen
Nuoren neitokaisen.
Siinä illan itki neitokainen
Vielä kun jo tähti taivahainen
Vaalia, vapisevainen koitti,
Surunsa osoitti.
Hänen löysi vielä aamuloiste.
Kuivattua silmien suloisten,
Ristikkäistä vasten vaipununna,
Sydän sammununna.

*) Runebergin ”Tempeltornets dystra klockor hördes”.


Lähde: Maamiehen Ystävä 26.4.1845.