Helmikuu on taasen tullut

»Ja kanteleet me ripustimme pajuihin»

Syrjäseutulaisen näkökulmasta Helmikuu on taasen tullut Kirjoittanut Sivukulman Santeri

Maailman rauhasta

Kirjoitus julkaistu Paikallissanomissa 4.2.1932, s. 3-4. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/3185036?page=3 / Viitattu 11.2.2026

kuten monen monena vuotena ennenkin Tänä vuonna tosin helmikuu tuli pyryn ja pahan ilman kanssa mutta se ei ollenkaan ollut pahitteeksi, sillä anturan apua oli täällä kaivattukin, kuten sitä ehkä vieläkin kaivataan Lake Placidilla, missä olympialaishiihtäjät turhaan odottelevat lumen härmää ensiluokkaisesti voideltujen suksiensa alle. — Vaikka mene ja tiedä, vaikkeivät kaikki hiihtäjät lunta kaipaisikaan! Saattaa hyvinnii joukossa olla joku poloinen, joka jostakin syystä tuntee mahdollisuutensa toisten hakamiesten rinnAlla niin pieniksi, että halusta jäisikin pois koko ottelusta. Jos nyt ei sattuisikaan lunta putoamaan koko talviolympialaisplaanille, niin epävarmakin mies saisi palata takaisin ja mahtavana pappana, kuten tähtiurheilijat yleensä, sanoa kotimaansa kansalaisille: »Jos olisi lunta tullut, niin kyllä vaan minäkin olisin maailmalle ihmeitä näyttänyt».

Niin, tuota, taisi tulla poikettua tässä vähän sivuasioihin, sillä helmikuustahan minun piti puhua. Tai oikeastaan karkauspäivästä, joka on helmikuussa. Juuri karkauspäivän takiahan tämä kuukausi eroaa viimevuotisesta kaimastaan.

Tämä vuosi, tämä kuukausi ja eritoten vielä tämän kuun neljäskolmatta päivä on taasen sikäli erikoinen, että naisillakin katsotaan olevan moraalinen oikeus esiintyä aloitteentekijöinä naimahommissa. Tämän oikeuden ovat naiset jo ammoin itselleen hankkineet, joten eduskunnallamme ei ole mitään osuutta asiassa. Muistaakseni joku paavi aikanaan oikeutti naiset karkausvuosina esiintymään aktiivisina osapuolina avioliittomarkkinoilla eli t.s. rehellisellä ja aloitekykyisellä tavalla hankkimaan itselleen elämänsulostuttajia ujoista leski- ja poikamiehistä.

Kun nyt siis jälleen on tuo naisten etsikkoaika käsillä, niin pyydän tässä huomauttaa arvoisille nuorille naisille, että meidänkin pitäjässämme on paljon sellaisia kypsyysikään päässeitä naimattomia (tai olisiko parempi sanoa naimisissaolemattomia, koska leskiäkin on joukossa) nuoriamiehiä, jotka eivät näytä omaavan tarpeeksi aloitekykyä päästäkseen n.s. avioliiton rauhaisaan satamaa. Näitä sopisi naisten nyt etupäässä pyydystää, sillä hittoako heidän tarvitsee olla missään erikoisasemassa ukkomiesten rinnalla. — Ei muuta kuin toimeksi vaan ja pappilaan, niin että me äijämiehetkin saamme vahingonilolla —, ei, kun tarkoitin sanoa vilpittömästi iloita heidän onnestaan.

Eipä silti eikä sen puoleen karkausvuosi ole missään erikoisasemassa, ettei muka naisilla muulloin olisi kosimisoikeutta. Onhan toki, on aina. Eiväthän naiset turhaan ole äänioikeuttaan käyttäneet edesmenneinä vuosina, eivät maar olekaan, vaan oikeuksia he ovat itselleen hankkineet. Ja niitä he ovat myös saaneet, senkin tiedämme. Nainen on päässyt kaikin puolin tasa-arvoiseksi miehen rinnalla, paikoin parempiinkin oikeuksiin. — Eihän esim. Paavalin lauseella: »Nainen vaietkoon seurakunnassa», anneta mitään arvoa, sillä käytännössä mies joutuu useimmin vaikenemaan, ja mitä taas siihen tulee, että mies muka olisi vaimon pää, havaitaan tuon väitteen olevan ristiriidassa Suomen lain kanssa. — Näin ollen on naisilla luonnollisesti täysi lakiin perustuva oikeus hankkia mies itselleen muulloinkin kuin karkausvuosina, joten karkauspäiväkin voitaisiin jättää pois almanakasta, elleivät ajanlaskuteknilliset seikat sen edelleen säilyttämistä puolla.

Mutta jos nyt kuitenkin, vanhojen traditioiden vuoksi, karkauspäivää vietetään entisissä merkeissä, niin pankaahan sitten toimeksi, hyvät naiset! Kuka sen tietää, vaikka tuonnempana säästäväisyysepidemian vuoksi karkauspäivä todella hyljättäisiinkin. Lain suoma kosimisoikeus kyllä naisille jäisi, mutta noloa se taitaisi sentään olla äijänpyydystys muulloin kuin karkausvuonna ja -päivänä.

Tästä on vielä pitkä aika karkauspäivään, mutta tärkeistä asioista on hyvä jutella ajoissa jo etukäteen. — Senkin vuoksi otin asian puheeksi, että vanhatpojat, jotka eniten ovat uhattuina, voisivat asiaa harkita puolelta jos toiseltakin, ja — mikäli harkitsevat sen edulliseksi — voivat aikanansa painua — käpälämäkeen.

Sivukulman Santeri