Helsingin kalastussäännöt

Wikiaineistosta
Kuulutus.

Läänin kuvernöri on viime helmikuun 1 p:nä noudatettavaksi vahvistanut seuraavat:

Kalastussäännöt
Helsingin kaupunkiin kuuluvilla kalavesillä.


1 §.

Jokaisella kaupungin asukkaalla kuin myöskin niillä, jotka asuvat kaupunkiin yhdistetyllä maalla, mutta ei muilla on lupa kaupungin kalavesillä, paitsi niillä alueilla, joihin kalastusoikeus 2 §:n mukaan on myönnetty, kalanpyyntiä harjoittaa suorittamalla kaupungin rahastoon vuotuisia maksuja niistä kalanpyydyksistä, joita kalastuksessa käytetään, nimittäin nuotasta kaksikymmentä markkaa, isosta rysästä kymmenen markkaa, kustakin silakkaverkosta, verkosta, tavallisesta rysästä ja lankamerrasta kaksi markkaa, kaikenlaatuisista koukuista markka sadalta. Onkimisesta ei mitään maksua suoriteta.

2 §.

Huvilan tahi muiden kaupungin maalla olevien arentialueitten omistajat oikeutetaan, jos he niin haluavat, lunastamaan itselleen yksinomaisen kalastusoikeuden heidän ranta-alueensa edustalla olevaan kalaveteen, aina sen mukaan kuin asianhaarat myöntävät korkeintaan viisikymmentä metriä rannasta. Tästä oikeudesta suoritetaan Rahatoimikamarin harkinnan mukaan viidestätoista kahteenkymmeneen markkaan kultakin sadalta meteriltä rantapituutta ja sata metriä lyhyemmästä rantapituudesta maksetaan vähintään viisitoista markkaa. Arentimies olkoon velvollinen Rahatoimikamarin tarkemman määräyksen mukaan merkitsemään alueensa rajat.

3 §.

Edellämainituista maksuista suoritetaan 1 §:ssä luetellut kaupungin satamakonttoriin, jolloin kustakin eri kalanpyydyksestä annetaan lupapoletti, jonka sitten, mitä silakkaverkkoihin, verkkoihin, rysiin ja mertoihin tulee, pitää pyydystä käytettäessä aina olla siihen kiinnitetty ja joka muuta kalastusta harjoitettaessa on näytettävä, muussa tapauksessa katsotaan kalastus luvattomaksi ja pyydys on takavarikon alainen. 2 §:ssä mainitut arentimäärät maksetaan kaupungin rahatoimikonttoriin.

4 §.

Ongella, koukulla, reivillä, rysillä, lankamerroilla ja verkoilla kalastaminen olkoon, 7 ja 10 §§:ssä mainituilla poikkeuksilla, luvallista kaikkina vuoden aikoina; älköön kuitenkaan, 7 §:ssä mainituilla poikkeuksilla, käytettäkö sellaisia rysiä, mertoja tahi verkkoja, jotka osaksikaan ovat tiheämmäksi kudotut, kuin että välimatka solmusta solmuun, pyydyksen märkänä ollessa on 25 millimetriä (1 tuuma).

5 §.

Nuotanvetoa sekä silakkaverkoilla ja isollarysillä kalastamista saapi harjoittaa aavoilla selkävesillä ja ulompana merellä sekä on kokonaan kielletty pohjoispuolella sitä viivaa, joka ajatellaan vedetyksi Katajanokan itäisemmästä niemekkeestä Vrakholman poikki Länsman nimiseen kariin, Eteläsatamassa, Sandvikin satamassa sekä pohjoispuolella sitä viivaa, joka ajatellaan vedetyksi Busholman lounaisesta kärestä Märrholman poikki Grisniin. Rysät, joita vastamainituissa sisävesissä käytetään, eivät saa olla 5,7 metriä (19 jalkaa) pitemmät ja 1,5 meteriä (5 jalkaa) korkeammat eivätkä olla varustettuna 6 meteriä (20 jalkaa) pitemmällä aidalla kutakin rysäparta kohti ja 9 meteriä (30 jalkaa) yksinäistä rysää kohti, ja aidan korkeus yhtä vähän kuin rysänkään ei saa nousta yli 1,5 (5 jalkaa). Samoilla alueilla älköön myöskään käytettäkö verkkoja, joiden korkeus nousee yli 1,5 meteriä (5 jalkaa).

6 §.

Rantanuotta, olkoon se minkä nimellinen tahansa, jota käytetään maalta tahi matalikolta vetäessä ahvenen, sären, lahnan, säynäjän, hau'in tahi muiden suurempien kalalajien pyyntiä varten, ei millään kohti saa olla tiheämpi kuin että välimatka solmusta solmuun on, pyydyksen märkänä ollessa, 25 mm. (1 tuum.) Sama laki olkoon isosta nuotasta, joka on aiottu vastamainitun (n. k. suomukalan) pyyntiä varten tahi jota käytetään syvillä vesillä pyydettäessä sellaisissa kalavesissä, joissa ei silakkaa, kilohailija, muikkuja tahi norsia ole; mutta isossa nuotassa, jota käytetään kalavedessä, missä yhtä tahi useampaa vastamainittua kalalaatua on, olkoon nuotanperä tiheämmäksi kudottu, kuitenkaan ei tiheämmäksi kuin että, seuraavassa 7 §:ssä mainituilla poikkeuksilla, korkeintaan yksitoista (11) silmäriviä luetaan 15 sentimeterille (1 kortterille) nuotan korkeudesta, sekä että sellaisissa kalavesissä missä norsia tahi kilohailia ynnä silakoita on, saavat nuotanperän kahdella viimeisellä meterillä silmät olla tiheämmäksi kudotut.

7 §.

Silakan pyyntiä saapi kaiken vuotta harjoittaa nuotalla, rysillä ja silakkaverkoilla. Silakan kalastukseen ei saa käyttää sellaista nuottaa tahi rysää, joka mistään kohti on kudottu tiheämmäksi kuin että kutomasolmujen väliä on 13 mm. (1 1/2 tuumaa) tahi korkeintaan yksitoista (11) silmäriviä 15 sentimeterille (1 korttelille) eikä myöskään rysiä, jotka ovat tiheämmät kuin 9 1/2 silmäriviä 15 sentimeterille.

Kilohailia, tuikkisia, muikkuja, norsia, salakoita ja kiiskejä saapi pyytää nuotalla tahi langasta kudotulla pyydyksellä minä aikana tahansa ja kaikkialla, kuten vanhastaan on tapana ollut; kuitenkaan älköön tässä käytettäkö pienempi-silmäisiä pyydyksiä kuin että kahden lähinnä toisiaan olevien kutomasolmujen välimatka on, pyydyksen märkänä ollessa, vähintään 10 mm. (3/8 tuumaa).

Pyydyksiä, jotka ovat vasta mainittujen kalalajien pyyntiä varten aiotut, ei saa tahallisesti käyttää suurempien kalalajien tahi niitten alveitten pyytämiseen.

Vantaa joen suussa ja sen ulkopuolella olevassa Vanhankaupungin lahden sisävesillä on siika rauhoitettava Syyskuun 30 päivästä Joulukuun 1 päivään saakka, jolloin ei minkäänlaisia kalanpyydyksiä siellä käytettäkö.

8 §.

Kalastusta älköön harjoitettako laukasemalla vedenpinnan alle laskettuja minoja ja patroneja, jotka ovat ruutilla, dynamitilla tahi muilla räjähdysaineilla ladatut, eikä myöskään heittämällä kalaveteen sellaista kiinteätä tahi vetelää ainetta, olkoon se minkä nimellistä tahansa, joka tappaa tahi huumauttaa kalat ja kalanalveet.

9 §.

Kalankutemisen ja nuotalla kalastuksen aikana älköön läheisyydessä ammuttako, älköönkä muuta kovaa jyskettä pidettäkö, jos sitä ilman mainittavaa hankaluutta voidaan välttää. Älköön myöskään kukaan upottamalla murtoja tahi paaluja turmelko nuotta-apajina käytettyjä paikkoja.

10 §.

Lohisukuisten kalain alveita, jotka eivät ole 225 mm. (9 tuumaa) pitemmät, älköön millään vuoden ajalla ongittako tahi muuten tahallansa pyydettäkö, ostettako, vastaanotettako tahi paikasta toiseen kuletettako.

11 §.

Kutemisen aikana laskettua kalanmätiä tahallansa tahi törkeän huolimattomuuden kautta vedestä ottaa ja hävittää olkoon kielletty. Pyydyksissä usein nouseva kalanmäti on heti vedessä pois huuhdottava, mieluimmin veteen laskettujen tuoreiden oksien päälle, joiden muassa mäti saapi pohjaan laskeutua.

12 §.

Jokainen joka rikkoo sitä vastaan mitä näissä säännöissä on kielletty tahi laiminlyöpi mitä niissä käsketty on vetäköön sakkoa, asian laadun mukaan, 10:stä aina 100 markkaan, kun Armollisessa kalastussäännössä edesvastausta sellaisesta laittomuudesta ei ole säädetty.

Kiellettyjen pyydysten käyttäminen kalastukseen kuin myöskin sellaisen kalastuksen harjoittaminen rauhoitusajalla, joka silloin on kielletty, tuottakoon paitsi sakkoedesvastausta myöskin pyydysten ja saaliin menettämisen kuten siitä Armollisessa kalastussäännössä sanottu on.

Lohisukuisten kalain alveet, joita 10 §:ssä olevaa määräystä vastaan myytäväksi tarjotaan, ostetaan, vastaanotetaan, tahi paikasta toiseen kuletetaan olkoon myöskin, saman asetuksen mukaisesti, menetetyt.

13 §.

Voidakseen tehokkaammin valvoa näitten säännösten noudattamista valitsee kaupunki kahdeksi vuodeksi kerrallaan kaksi luotettavaa kalastusvahtia, jotka ovat viskalien tarkastuksen alaisia.

14 §.

Rikokset näissä säännöissä yhteiseksi hyväksi annettuja määräyksiä vastaan ovat yleisen syyttäjän tahi kalastusvahdin toimesta syytteeseen pantavat kuitenkin huomioon ottamalla 2 §:ssä mainittujen kalavesiarentimiesten suhteen, mitä kalstussäännön 46 § tästä säätää. Sellaista tarkoitusta varten olkoon yleinen syyttäjä tahi kalastusvahti, paitsi muuta, oikeutettu kun jotakin näissä säännöksissä kiellettyä tahi muuten laitonta kalanpyydystä tavataan kalavedessä, veneissä, avonaisessa ranta-aitassa tahi muualla kalaveden läheisyydessä, ottamaan pyydyksen takavarikkoon. Ja olkoon yleisellä syyttäjällä tahi kalastusvahdilla oikeus tarkastaa kaikki kalastusalueella käytännössä olevat pyydykset.

15 §.

Kuvernöri antakoon, jos luvattomalla ajalla tahdotaan tieteellistä tarkoitusta taikka kalanviljelyksen toimeenpanemista varten kalastaa, siihen luvan, kuitenkin siten että samalla annetaan väärinkäyttämisen poistamiseksi sopivia määräyksiä.

Ja ilmoitetaan myös, että painettuja kappaleita näitä sääntöjä, jotka heti ovat noudatettavat, on myytävänä kaupungin satamakonttorissa ja täkäläisillä kirjakauppioilla. Helsingin Raatihuoneessa 28 päivänä Maaliskuuta 1890.


Viran puolesta:
Viktor Ekroos.


Huomautukset[muokkaa]

  • Lähde: Päivälehti 8.4.1890 sivu 4
  • Alve = kalanpoikanen