Henkivakuutus sodan aikana

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Laki henkivakuutuksesta sodan aikana[muokkaa]

Suomen asetuskokoelma 364/1939.


L a k i
henkivakuutuksesta sodan aikana.
Annettu Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1939.


Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään:

1 §.

Tätä lakia on sovellettava niihin kuoleman tai työkyvyttömyyden varalta tehtyihin henkivakuutussopimuksiin, joissa vakuutettu on Suomen kansalainen tai asuu Suomessa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun henkivakuutussopimukseen, joka tehdään Suomen jouduttua sotaan tai aseelliseen selkkaukseen, voidaan kuitenkin panna ehto, että tätä lakia ei ole siihen sovellettava vallitsevan sodan tai aseellisen selkkauksen aikana.

Vakuutetulla tarkoitetaan tässä laissa sitä, jonka kuoleman tai työkyvyttömyyden varalta vakuutus on päätetty.

2 §.

Vakuutussopimuksessa ehkä olevaan ehtoon, jonka mukaan vakuutuksenantaja vapautuu vastuusta tai hänen vastuunsa vähenee vakuutetun kuoleman tai työkyvyttömyyden aiheutuessa Suomen joutumisesta sotaan tai aseelliseen selkkaukseen, älköön vakuutuksenantaja vedotko.

Jos vakuutussopimuksessa on jokin muu ehto, joka tietyissä olosuhteissa joko vähentää tai suurentaa vakuutuksenantajan vastuuta, olkoon sosiaaliministeriöllä oikeus määrätä, että tällainen ehto on mitätön 1 momentissa mainitun tapahtuman sattuessa.

3 §.

Suomen jouduttua sotaan tai aseelliseen selkkaukseen on vakuutuksenantajalla oikeus kantaa vakuutuksesta sotalisämaksu.

Määräykset sotalisämaksun perusteista sekä sen suorittamisesta ja maksamatta jättämisen seuraamuksista antaa sosiaaliministeriö.

4 §.

Tässä laissa tarkoitetun sodan tai aseellisen selkkauksen ajaksi sekä enintään kahdeksi vuodeksi sen jälkeen voidaan asetuksella muuttaa niitä vakuutussopimuksen ehtoja, jotka koskevat vakuutussumman suorittamista, takaisinostoa ja vakuutuskirjalainaa.


Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1939.
Tasavallan Presidentti
KYÖSTI KALLIO.


Sosiaaliministeri K.-A. Fagerholm.

Sosiaaliministeriön päätös[muokkaa]

Suomen asetuskokoelma 400/1939.


S o s i a a l i m i n i s t e r i ö n   p ä ä t ö s
eräiden henkivakuutussopimuksen ehtojen soveltamisesta sodan aikana.
Annettu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1939.


Sosiaaliministeriö on henkivakuutuksesta sodan aikana 24 päivänä lokakuuta 1939 annetun lain 2 §:n 2 momentin nojalla määrännyt:

1 §.

Henkivakuutussopimuksessa oleva vakuutuksenantajan vastuuta vähentävä ehto, joka koskee lentäjiä tai kymmenen vuotta täyttäneille henkilöille ilman lääkärintarkastusta myönnettyjen henkivakuutusten ensimmäisiä vakuutusvuosia, on mitätön, jos vakuutetun kuolema tai työkyvyttömyys on aiheutunut Suomen joutumisesta sotaan tai aseelliseen selkkaukseen.

2 §.

Vakuutussopimuksessa oleva ehto, jonka mukaan vakuutussumma suoritetaan kaksinkertaisena kuoleman aiheutuessa tapaturmasta, olkoon mitätön 1 §:ssä mainitun tapauksen sattuessa.


Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1939.
Sosiaaliministeri K.-A. Fagerholm.


Vakuutusylitarkastaja J. E. Mäntylä.