Herää, Suomi! (1889)
Ulkoasu
Herää, Suomi! Kirjoittanut Arvid Genetz |
- Suomeni, kansani, synnyinmaa!
- Äitini kurja ja kallis!
- Kärsinyt ain’ olet sorrantaa;
- Vieläkö kärsisit kauvempaa,
- Vieläkö luontosi sallis?
- Suottako, kansani, keskeen jään
- Raivasit maan ihanimman,
- Suottako suojasit suojas tään,
- Suottako välkytit peitses pään
- Keskellä taisteluvimman?
- Turhanko kantelo soinut lie
- Väinämön tenhosa, raikas?
- Turhanko synnyt kaikk’ opit sie,
- Turhako Sammon nou’anta-tie,
- Turha sun muinainen taikas?
- Vieras sun runteli ruumistas,
- Suomeni suur’, jalopeuran’,
- Sorti sun äänes ja valtas kaas,
- Ilkkuen kuolon-taisteluas,
- Niin kuni isketyn teuraan.
- Poikas myös, moni kunnoton, oi,
- Pöyhkänä päätäsi tallaa,
- Maidon, jonk’ utaristas joi,
- Pilkoin palkiten, min vain voi –
- Rintansa täynnä on hallaa.
- Herää, Suomi, niin loppuu yö,
- Nouse jo pois, jalopeura!
- Ken sua kieltävi, sortaa, syö,
- Luotasi luo, tahi maahan lyö!
- Suuri on lastesi seura.
- Vasta kun leijona valveutuu,
- Loppuvi kärsimys Suomen;
- Kun, ken kansoa halveksuu,
- Sortuvi niin kuni juureton puu,
- Silloin on Suomessa huomen.
- Suomeni, kansani, synnyinmaa!
- Äitini kultainen, kallis!
- Kyllin jo kärsit sä sorrantaa,
- Ellös kärsikö kauvempaa,
- Ei sitä Luojasi sallis!
1881.
Lähde: Jännes, Arvi 1889: Muistoja ja toiveita ystäville jouluksi. Weilin & Göös’in Osakeyhtiö, Helsinki.