Idmanin petosten seuraukset 3

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Idmanin petosten seuraukset.


Luukkonen ja Kumpp. konkurssi.

Raastuvanoikeudessa toimitettiin eilen velkojain kuulustelu Tampereen Kirjansitomotehtaan Luukkonen ja Kumpp. sekä mainitun toiminimen omistajain Johan Hjalmar Syrjäsen ja K. W. Luukkosen konkurssissa. — Pesäluettelon mukaan on pesien tila seuraava: Tampereen Kirjansitomotehdas Luukkonen ja kumpp. varoja 270,040: 80 markkaa, niiden joukossa kuitenkin myöskin epävarmoja saatavia 86,696: 24 markkaa sekä velkoja 367,051: 69 markkaa. J. H. Syrjäsen pesässä varoja 1,241: — markkaa ja velkoja 7,001: 60 markkaa. K. W. Luukkosen pesässä varoja 12,550: 15 markkaa, joihin on laskettu hänen Karkun pitäjässä Toijalan talon maalla sijaitseva 3,000 markan arvoinen huvilansa, joka on pantattu toiminimi Luukkonen ja K:n 5,000 markan velasta työnjohtaja J. Mäkyselle. Velkoja on sanotussa pesässä 31,820: 65 markkaa.

Valvontapäiväksi näissä konkursseissa määrättiin huhtikuun 14 päivä ja pesien uskotuksi mieheksi tuomari Yrjö Pulkkinen.

Vekseliprotestit.

Uudenmaan osakepankki on protestannut 150,000 markan vekselin, jonka hyväksyjä on Nils Idman, asettajana H. Liljeroos ja siirtäjänä Ernst v. Wahren.

Tampereen poliisimestarin puheilla.

Idman-jutun käsittelyä Tampereen raastuvanoikeudessa seuraamassa ollut U. S:n kertoja sai m. m. tilaisuuden haastatella Tampereen poliisimestaria Idmanin asiasta.

Poliisimestari valitti verrattain vähän saaneensa tavata poliisitutkinnon varsinaista toimittajaa, rikosasiainkomisariota A. Alasmaata, minkä vuoksi hän ei sanonut voivansa antaa yksityiskohtaisia tietoja Idman-jutussa. Haastattelu supistuikin sen vuoksi erinäisten kertojan tekemäin kysymysten selvittelyyn.

— Mitä perää on Idmanin karkaamisyrityksessä?

— Ei mitään. Pienintäkään yritystä siihen suuntaan ei ole ollut huomattavissa. Sitäpaitsi on Idman niin murtunut ja niin peräti mielenrohkeutensa menettänyt, että hänet olisi vietävä väkisin, jos mieli saada hänet karkuun.

— Entä tuom. Toivosen osa asian tutkimisessa?

— Siitäkin kerrotut uutiset ovat erhetyttäviä. Asia on yksinkertaisesti niin, että kun poliisilaitokselle on yhtämittaa asianomaisten Idmanin kavalluksista kärsimään joutuneiden taholta tiedusteltu, missä määrin Idman on heidän varojaan sijoittanut tarkoituksiin, joista ne voisi mahdollisesti vielä saada tai vaatia takaisin, neuvottelimme me, pormestari, kuvernööri ja minä, asiasta ja olimme yhtä mieltä siitä, että tätä asian puolta olisi myös tutkittava. Kun tuom. Alasmaa ilmoitti että hänellä on tarpeeksi työtä Idmanin väärinkäytösten tutkimisessa, annettiin tuomari Toivoselle tehtäväksi tutkia mihin Idman on voinut sijoittaa niin suuren määrän varoja kuin mitä hän on tehnyt.

— Mitä tuom. Toivosen tutkimuksessa on käynyt ilmi?

— Hän on nyt vasta puolivälissä tutkimustaan. Noin 10 milj. mk. on hän saanut jo selville, mihin ne on käytetty, mutta varat, joita Idman on käytellyt, nousevat lähes 20 milj. mkaan.

— Onko ja missä määrin Idmanilla kanssarikollisia?

— Sitä nyt ei voi vielä aivan varmaan sanoa, mutta tuskin. Sen sijaan on suunnatonta huolimattomuutta ja tarkastuksen puutteellisuutta huomattavissa.

— Entä Idmanin alaiset pankkivirkailijat, kassanedit[1] y. m., eikö heidän menettelyssään ole ilmennyt rikollisuutta tai tietoista myötävaikutusta?

— Heitä tuskin voi suorastaan rikollisuudesta syyttää, sillä Idmanin asema pankissa oli sellainen, että hänen yksistään katsottiin vastaavan kaikesta. Hän se olikin aluksi kassanhoitaja, kirjanpitäjä, johtaja ja apulaisjohtaja, ja kun henkilökunta vuosien kuluessa lisääntyi katsoi se itsensä vain Idmanin töiden suorittajaksi.


Lähde[muokkaa]

Aamulehti perjantai 31.1.1913 s. 2–3.


Tallentajan huomautukset[muokkaa]

  1. pitää olla kassaneidit