Ihmisen kroppa
| Yliopistomme suomalaistuttamisesta | Syrjäseutulaisen näkökulmasta Ihmisen kroppa Kirjoittanut Sivukulman Santeri |
»Kinder, Küche und Kirche» |
| Kirjoitus julkaistu Paikallissanomissa 30.3.1933, s. 3. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/3185097?page=3 / Viitattu 14.2.2026 |
on hienorakenteinen kone ja siitä merkillinen, että se näin kevättalvella pakkaa pahasti reistailemaan. Kyllähän se tosin montteerauksen tarpeessa saattaa olla muulloinkin, varsinkin, jos ajattelemattomuuttaan ottaa käteensä lääkärikirjan, joka kyllä saa ihmisen kuvittelemaan itsessään olevan kaiken maailman taudit. — Mutta erikoisesti juuri näin kevätpuoleen menee ihmiskoneiston mekanismi sekaisin, vaikkei lääkärikirjaa olisi lähimaillakaan ja vaikka kuinka lujasti uskoisi omaavansa n.s. rautaisen terveyden.
Tuo lentsu-vietävähän se on, tai fiinimmällä nimellä sanottuna influenssa, joka tähän aikaan vuodesta liikuskelee ja kiusaa ihmisiä. Taudin aiheuttajana kuuluu olevan vain pienen pieni basilli tai bakteeri, mikähän lienee, mutta pienen sen vain sanotaan olevan, niin pienen, että tuskin sitä paidastansa löytää, jos se sinne eksyisi. Mutta pahansisuinen tuo osaa olla pienuudestaan huolimatta. Kun se oikein äkäsenä käy kimppuun, niin äkkilähtö tulee sänkyyn vahvemmallekin miehelle.
Aluksi sitä kyllä jokainen koettaa vastustaa. Pärskitään ja aivastellaan ensin vähän aikaa, niellään tippoja ja noidutaan. Mutta silloin tuo lemmon tauti, joka ei tavallisesti tapa, vaan kiusaa, iskee hampaansa rintaan, hartioihin ja vähän kalkkiin paikkoihin. Särkee päätä, jomottaa niskaa, ja lämpö nousee yli sallitun määrän. Silloin ei auta muu kuin painua petille muutamaksi päiväksi, kunnes lentsu suvaitsee hellittää kyntensä ja rientää naapuriin työtänsä jatkamaan.
Täällä meidän seudullamme taitaa pikapuoliin lentsubasillilta loppua työmaa, ellei se pahus toiseen kertaan rupea ihmisiä kiusaamaan. Kyllä se senpuolesta työnsä tekikin tarkasti, juuri ketään unohtamatta. Sen huomaa jo jäljistäkin. Ihmisillä on tätä nykyä kaikilla bassoääni, ja pulverinkuoria on keräytynyt niin paljon, että niillä voisi paperoida suurehkon talon sisältä ja päältä. Koko seutu myös haisee kanfertille. — Niin, jotta sopisi sitä jo muuttaa toiselle paikkakunnalle, työ kyllä tuli tehtyä perusteellista.
— — —
Se muuten on merkillistä, ettei lentsun maahan tuloa voida kieltää tai estää. Onhan niitä muitakin tuontikieltoja säädetty, ja lääketiede on, niinkuin tiedämme, pitkälle kehittynyt. Naisessakin osataan häthätää värkätä mies, jolla on parta ja kaikki. Niin, jotta eikö sitä voitaisi myös lentsubasillia, kun se taasen tänne pyrkii, tappaa, tai ookata Venäjälle? Siellä sillä olisi vielä paremmat edellytyksetkin rikeerata.
Tässä tuonnottain oli lehdissä uutinen, että nykyisin ruvetaan tauteja parantamaan musiikin avulla. Se on jalo keksintö se! Pian vaan töpinäksi, ja täällä Suomessakin musiikki karvaitten pillereitten tilalle! Ehkäpä, jos ripeästi toimitaan, täällä meidänkin puolessa ensi vuonna ripulia parannetaan Porilaisten marssilla, vattakatarria sopivalla polkannuotilla ja lentsua hempeällä valssilla. Kelpaa sitä silloin sairastaa — lentsuakin! — Lääkäreitten sitten vaan pitää olla musikaalisin ja apteekkarien, jaa, heistä kai tulee gramofoonilevyjen kauppiaita.
Kunpa tuo ihana keksintö vain olisi tosi, eikä jonkun musiikkimiehen keksimä jutku. Ne musiikkimiehet kun yleensä ovat aika vekkuleita.
Sivukulman Santeri
P. S. Viime pakinassani tuli Kosolan tunnetulle lauseelle epähuomiossa väärä muoto. Siinä nimittäin mainittiin Kosolan sanoneen: »Eivät kysy tämän maan pellot, mitä kieltä kyntäjä kiroo.» Pitää tietenkin olla: »— mitä kieltä kyntäjä puhuu.» Käyttämäni virheellisen lainauksen johdosta eräs helsinkiläinen herrasmies — nimi liene tässä sivuasia — antoi minulle pienet rapsut. Huomautus oli kyllä asiallinen, sen myönnän, ja virhe tuli myös korjatuiksi. — Muuten tuo käyttämäni muunnos ei ollut oma keksimäni, sen arvoisa kirjoittaja tietänee samoin kuin senkin, mikä on alunperin ollut syynä lauseen muunteluun. — Tämä ei silti millään tavalla puolusta väärän sitaatin käyttämistä yleensä, mutta tässä se ehkä tekee erehdyksen ymmärrettävämmäksi.
Sama