Joroisista, kesäk. 12 p.

Wikiaineistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Joroisista, kesäk. 12 p.

Kirjoittanut Gustaf Fredrik Brask


Joroisista, kesäk. 12 p. Meilläkin on ollut musta maa toukokuun alku-ajoista asti, vaan ilmat ovat olleet enemmin sateiset ja kylmät; vettä, räntää, jäitä on toisinaan satanut – jäitä vielä kesäkuussakin vähän. Maat ja pellot ovat olleet vetiset ja märät toukoja kylvää, eivätkä vielä kesäkuun 10 päivänä olleet kaikki pellot kylvetyt. Eskelinpäivän edellispäivänä oli rankat vesisateet ja vielä vähän satoi jäitäkin, maat tulivat vetisiksi ikäskuin kevättulvan aikana. Karjan ruokaakaan ei vielä ole hyvin kasvanut, vaan rukiit olivat jo kuitenkin tähkäpäällä kesäkuun keski-aikana, vaikka ei kevättouot kaikki kylvetyt. Rukiit maksavat jo markka kaksikymmentä penniä kappa. Lehti kasvoi puihin hitaasti, vaan ei ne muutamat halla-yöt ole niitä tainneet vahingoittaa, vaikka muutamana aamuna olivat vesilätäköt jäässä, ja silloin oraita jo vähän vikuuttaneen sanottiin, kun olivat oraalle joutuneet. Rukiin kasvut näyttävät hyville, kun näet siemen joutui viime kesänä hyvään aikaan. Kuitenkin nykyisien ilmain tähden vanhat ennustavat katovuotta ja siitä kuin kalain kuteminen oli pitkällinen ja hidas. Senlaisiksi näyttääkin kylvöt, kuin aikaseen kylvettyjä on vahingoitellut hallat, myöhään kylvetyt ovat kylmässä vetisessä mullassa, jossa ei tahdo kasvut menestyä koskaan, ja touoksi valmistettuja maita on jäänyt märkyyden tähden kylvämättä.

Puoli vuotta on meillä oltu yhdellä papilla, vaikka seurakunnan rahvasta on seitsemän tuhatta henkeä, siihen lisäksi liikkuu muualta työväkeä ulos ja sisälle, joista on papille koko joukko tekemistä; ei kuitenkaan ole toimituksessa mainittu tulleen puutosta eli viivykkiä. Ahtisaarnat luettiin niinkuin ennenkin, katkismussaarnoja samoin, rippikoulu tyttölöille kesäkuussa, pojille aiotaan syksyllä. Kunnallishallitus lienee kuitenkin helpotuksena papin toimille. Toivoisin toki pitäjän asukkaiden avosilmillä näkevän kuinka nyt yksi pappi on seurakunnan hoitanut, enkä luulisi siinä väärin tehtävän, jos hyvä tahto ja mielisuosio osotettaisiin välikappaleellisesti. – Lukuhalu on vähittäin rahvaassa alkanut. Lainakirjain lukeminen on tavaksi tullut; kotitarpeeksi hankkiminen on tainnut huonontua ja tulla haluttomaksi; vaan ei ole vielä ennättänyt rahvas oppia kirjoja puhtaana ja ehjänä säilyttämään; ylöspidoksi ei liene nyt mitään koottuja varoja, entiset kirjat ovat jo huonoiksi kuluneet.

G[ustaf]. F[redrik]. B[rask].


Lähde: Suomalainen Virallinen Lehti 22.6.1869.