Joroisista 3 p. toukok.

Wikiaineistosta
Joroisista 3 p. toukok.

Kirjoittanut Gustaf Fredrik Brask


Joroisista 3 p. toukok. Jo on meilläkin ”Pälviin päästy” ja ”vettä sulasta saatu”. Huhtikuun alussa oli hyvä suvi, joka saattoi lumen vetenä liikkeelle; siitä asti on alla vesi asunut ja sulaminen mielessä ollut; vaan vasta oli paljaat lumesta aukiat ketoin keskukset toukokuun alussa. Laihot, vasta paljastuneet, tuntuvat juuriltansa terveille; oraiden seassa on vähän lahonneita, vaan huhtikuun viimeisenä keskiviikkona oli vesisade, jota seurasi kylmä pohjatuuli, josta ei lumeton laiho ole koskaan hyvillään. Jäät olivat jo vähän arat hevoisen hyppyä, vaan milloin lienee suurimman nietoksen alus lumetoin. Kyllä eläimetkin eineensä tarkoin tasailivat; monessa paikoin täytyi jo tyytyä siihen ruoka-laatuun, jota vaan löytyi ja vaivoin eineeksi sopi.

Kruununulostekoja lienee enin osa maksettu, joita on yritetty väkisin ottamaan, niinkuin suurella korolla lisättyjä jyvä-lainoja Savonlinnan makasiiniin. Vaan pitäjän varajyvästön osakkaat keskenänsä miettivät vielä nyt maksamattomat lainat tulevaan syksyyn viipymään, maksettavaa korkoa vastaan, jota kantaessa uusi urakkapalkkanen hoitaja, pitäjämme lukkari, ei tahtonut jättää pieniin osiin, osaluvuilla tarvittavan luvunlaskun tähden, jota ei jyvästön-osakkaat hänelle tehtäväksi pakottaneetkaan, jota työläisyyttä eivät liene kuulleet vielä kenenkään valittavan; mutta Kuvernööri ei sitä luvannut, kuin puolille lainoille, vaan sääsi toisen puolen maksettavaksi. Vaivaisten holhouskunta, uusissa köyhäinholhouksen aikomisen muodoissa, keskenään riitautuivat, että jyväinkanto, vasta huhtikuun keski-aikana toimitettiin entisellä, epätasaisella tavalla, ne tuskin enemmän ulottuvat kuin urakalla hoidettavana elätyksen maksoksi vuosineljänneksen edestä. Raha ei ulottunut oikein edellä ostetun elon hinnaksi, kun on vielä paljo maksamattomia. Sen kokoomisen kanssa koottiin pitäjän keskinäiset rahamaksut yhteisien rakennustöiden tarpeiksi, joita ennen kantoi kruununvouti; jonka tähden voudille suoritettavat maksut ovat niitä vähemmät olleet, ja voudin kantaessa olisivat olleet tavallisina ulostekoja, vaan kunnanesimiehen niitä kootessa, tuntuivat ne lisämaksuille, josta ylöskantajaa sanottiin toiseksi kruunuksi. Ei täälläkään, paremmin kuin muuallakaan, kunnallishallituksen asettamista jokaisella kiitetä, vaan moititaan usiammalta, muutamilta siinäkin, kun sille palkka kannetaan, ja pitäjän varajyvästöillä on erinäinen hoitokunta ollut.

G[ustaf]. F[redrik]. B[rask].


Lähde: Suomalainen Virallinen Lehti 15.5.1869.