Joulu on mennyt ohi

Eduskuntaa

Syrjäseutulaisen näkökulmasta Joulu on mennyt ohi Kirjoittanut Sivukulman Santeri

Suodenniemen Osuusmeijeri

Kirjoitus julkaistu Paikallissanomissa 29.12.1932, s. 4. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/3184994?page=4 / Viitattu 13.2.2026

niinkuin se on satoja kertoja ennenkin mennyt, nopeasti, mutta ei silti huomaamatta. Me materialistisen ajan kasvatit tunnemme joulun vaikutuksen näin perästäpäinkin siitä, että vatsamme on hieman pyöristynyt, mutta sen sijaan kukkaromme arveluttavasti laihtunut. Tämä viimeksi mainittu havainto saa meidät raapimaan saivaristoamme ja ehkä noitumaankin, mikä menettely on ilmeisesti »peräytymistä hyvässä järjestyksessä» siitä enkelimäisestä olotilasta, jossa jouluaaton ja joulupäivän elimme ja mikä epäilemättä oli meille kaunistukseksi. — Noilla verorästien ja velankorkojen eräytymispäivillä näyttää olevan ihmeellinen kyky särkeä joulun kaunis illusiooni ja palauttaa ihminen paratiisista takaisin siihen olotilaan, mihin hän Eevan rötösten tähden ikuisesti on tuomittu.

Mutta mitäs siitä, jos joulu menikin, tuleehan kohta uusi vuosi! Hartaudella ja suurin toivein me moraalista kohmeloa sairastavat ihmislapset uutta vuotta odotamme, uutta vuotta, jonka uskomme antavan meille paljon enemmän kuin mikään entinen on kyennyt tarjoamaan. Me teemme myös pyhiä päätöksiä, jotka toteutettuina tietävät sitä, että maailma on ensi vuonna täynnä malli-ihmisiä. Kaiken pahan alhaisen ja sopimattoman me karsimme pois itsestämme ja jätämme pienenkin vikapiirron luonteestamme taivaan tuulien ja sateitten pois vietäviksi. — Kun uusi vuosi alkaa, sen olemme vakaasti päättäneet, olemme me myös itse kukin uusia ihmisiä. Me olemme ahkeria, siivoja ja hyväntahtoisia. Me olemme täsmällisiä töissämme ja vaatimattomia puheissamme. Me täytämme oikein ja totuudenmukaisesti veroilmoituksemme, me harrastamme kaikkea hyvää ja kaunista. Me emme enää ensi vuonna panettele takanapäin lähimmäistämme, vaan haukumme edessä ja kiitämme takanapäin. Me hymyilemme ystävällisesti karhuille, vieläpä vaimollemmekin, kun hän pyytää rahaa uuteen hattuun. Me noudatamme vieraillessamme Lampénin neuvoja, emmekä ole ensivisiitillä pikkutunneille asti, emme, vaikka isäntäväkemme olisi maailman sympaattisimpia ihmisiä. Me vaellamme säädyllisesti yöllä kuten päivälläkin, emmekä hyvälläkään tuulella ole niin hajamielisiä, että unohtaisimme sovinnaisen tavan vaatimukset. — Tässä on luetteloa aluksi, ja me täydennämme sitä vielä mielessämme ennen uutta vuotta. Kerta kaikkiaan meistä tulee uusia ihmisiä, joita historiassa mainitaan sopivina esikuvina vielä tuhannen vuoden perästä.

Joku viisas mies on kyllä joskus sanonut, että »tie helvettiin on kivetty hyvistä aikomuksista, joita ei ole pantu täytäntöön.» Jos siten on asian laita, niin allepainettu on ollut yksi kaikkein ahkerimpia »lavean tien» kiveäjiä. — Ehkäpä joku arvoisa lukija on sattumalta ollut seurana? — Jaaha, vai on ollut! — Ne. ei murehdita, sillä emme me ole sitä tietä itseämme varten valmistaneet. Ja sitäpaitsi me ensi vuoden aikana nypimme yksitellen pois omat kivemme tuolta surullisen kuuluisalta tieltä ja panemme ne parempaan paikkaan. — Näin me olemme päättäneet, eikös niin? Ensi vuoden lopulla sitten nähdään, kuinka paljon — niin, miten sen nyt sanoisin — nähdään vuoden perästä, miten pitkä pätkä uutta, kauniisti laskettua tietä on tullut valmiiksi sitä paikkaa kohden, jossa hra Dante kerran kävi ja jota kansankielellä sanotaan rumalla nimellä — helvetiksi — — —.

Jos nyt kuitenkin sattuisi — elämässähän sattuu yhtä ja toista — jos siis ensi vuonnakin sattuisi joku aikaisemmin tehty lupaus tai päätös tuhansien kiireiden keskellä unohtumaan, ja jos meistä niin ollen tulisikin uunna vuonna vain melkein malli-ihmisiä (esim. ehdottomasti melkein raittiita t.m.s), niin ei surra sittenkään. Mehän voimme siinäkin tapauksesta vedota viisaisiin roomalaisiin ja sanoa heidän perässään: Errare humanum est». Mikä vapaasti suomennettuna merkitsee: »Sattuuhan sitä vuoden varrella pieniä erehdyksiäkin.»

Joo, sattuuhan sitä. — Mutta toivotaan nyt kuitenkin, että ensi vuonna sattuu jotakin hauskaa ja mukavaa, esimerkiksi voitto raha-arpajaisissa miehille ja naimattomille naisille oma vakituinen mies. Ynnä muuta sen kallaista. Näitä y.m. hyvyyksiä arvoisille Paikallissanomien lukijoille alkavan vuoden aikana toivottaa

Sivukulman Santeri

P. S. Ei suinkaan keltään liene unohtunut Paikallissanomien tilaaminen ensi vuodelle? — Jos on unohtunut, niin asian voi korjata lehtemme asiamiesten suosiollisella myötävaikutuksella.

Sama