Joululahjoista parhain?
| Vaaleista ja humpuukimestareista | Syrjäseutulaisen näkökulmasta Joululahjoista parhain?[1] Kirjoittanut Sivukulman Santeri |
Vaalilippujen hitaasta kiiruhtamisesta |
| Kirjoitus julkaistu Paikallissanomissa 10.12.1936, s. 3. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1889829?term=Santeri&page=3 / Viitattu 19.2.2026 |
Kunnallisvaalit ovat sitten ohi, ja äänestäjät huokaavat helpotuksesta. Äänestämättömät huokasivat helpotuksesta jo aikaisemmin, nim. silloin, kun päättivät olla äänestämättä. Ja sama se kai on, milloin sitä huokaa helpotuksesta. Sehän on kunkin privaattiasia.
Vaaleissa tuli myös runsaasti voittoja. Lukiessaan eri puolueiden vaaliuutisia totesi allepainettu, että noin yleisesti ottaen (»edellyttäen», »siihen nähden», »ottaen huomioon» j.n.e.) siellä, missä oli kaksi vaaliliittoa, molemmat voittivat ja tuli siis kaksoisvoitto. Missä taas oli kolme vaaliliittoa, saavutettiin kerrassaan kolmoisvoitto. Ja sehän on vallan suurenmoista! Melkein kuin olympialaisissa.
Se vain on surullista, ettei vieläkään ole keksitty sellaista näppärää vaaliteknillistä uudistusta, joka voittaisi (= poistaisi eli likvidoisi) verot kerta kaikkiaan. Vaikka nyt kuinka hartaasti äänestät, niin verot sen kuin suurenevat. Näin lausui vaalien edellä eräs emäntä, ja allepainetusta tuntuu, että emäntä haasteli viisaasti ja laittamattomasti.
Mutta siirrytäänpä veroista hauskempiin asioihin. — Olette kaiketi allakasta huomanneet, että pian tulee joulu. Tarvitsee siis kohtapuoliin hankkia lipeäkalaa, kinkkua ja tietenkin myös joululahjoja. — Eikös olekin lystiä! — Varsinkin ne joululahjat ovat niin kovin hauskoja ja mielenkiintoisia, erikoisesti juuri perheen isille. Ajatelkaapas vain, arvoisat ukkomiehet, miten jännittävää, jopa suorastaan vavahduttavan mielenkiintoista on joululahjojen hankkiminen. Vaimolle sitä ja sitä, tenaville sitä ja tätä, sukulaisille sellaista ja tällaista, ystäville taas sitä ja tätä. Ja jotta mieliala taatusti pysyisi vireessä, kuuluttavat veronkokoojat viimeistä rästikoontia ja uhkaavat ulosotolla, pankit kaipaavat korkorahoja, henkivakuutusasiamiehet vuosimaksuja. — Jaa-a. Kyllä tämä saa vielä vanhan ja parkkiintuneenkin mielen kaipaamaan joulua, sitäkin suuremmalla syyllä, kun jouluna kaupat ovat taatusti kiinni ja kaikki »karhut» leikkivät kuusen ympärillä.
Mutta sikäli mikäli haluatte muistaa esim. jotakuta muualle muuttanutta tai vallan vierailla mailla vaeltavaa sukulaistanne tai hyvää ystäväänne sopivalla ja samalla huokeahintaisella lahjalla, niin tilatkaa hänelle ensi vuodeksi Paikallissanomat. Uskallan vakuuttaa, että lahja on mieluinen, olkoonpa vastaanottaja sitten filosofian tohtori tai sekatyömies. Jokaiselle on vanha kotiseutu rakas ja mielellään seuraa vierailla veräjillä vaeltava kotipuolensa asioita. Parhaiten hän voi niitä seurata juuri oman pitäjänlehtensä palstoilta, joissa yksiöpä ilmoituksetkin puhuvat omaa kotoisentuttua kieltään.
Kääntykääpä siis jo hyvissä ajoin jonkun lehtemme asiamiehen puoleen ja tilatkaa Paikallissanomat muilla mailla vierahilla vaeltavalle sukulaisellenne tai ystävällenne, jota tämänpuolen asioiden tiedätte kiinnostavan. Kun pidätte kiirettä, ehtii lehti hänelle jo jouluksi.
Kaipa jokainen itselleen on jo lehtemme tilannut? — Tietysti, sillä ainahan oma suu sentään on lähempänä kuin kontin suu.
Sivukulman Santeri
- ↑ Tätä kirjoitusta ei alun perin ole varustettu otsikolla, vaan otsikko on annettu vasta kirjoitusta Wikiaineistoon tuotaessa.