Julistus toimista Suomen hyväksi

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

20. (8.) huhtikuuta 1808[muokkaa]

[Venäjän hallituksen julistus eri toimenpiteistä Suomenmaan hyväksi sen yhdistämisen johdosta Venäjän valtakuntaan.]

Julistus.[muokkaa]

Hänen Keissarillinen Majestätinsä, Itzewaldias kaikkein Wenäläisten ylitze, on Kirjoituxen kautta Ministereille, annettu S. Petarborisa s. 16 p. Maalis-Kuusa sisälleolewaisena Wuonna, kaikille Europan Waldakunnille tietä andanut, että Hänen Majestetinsä pitää sen, Hänen Sotawäeldänsä, usiambain tappelusten jälken, sisälle otetun Ruotzalaisen Suomen-maan, Hänen Waldakundansa kanssa ijäisexi ajaxi yhdistettynä.

Tämän tähden on Hänen Keissarillinen Majestätinsä päällensä ottanut Isällisen murhen pidon näiden alamaistensa parahasta, niin että he ja heidän jälkentulewaisensa siunawat sitä ajan-määrää, jona he owat osan saaneet siitä onnellisudesta, jota kaikki Hänen Keissarillisen Majestätinsä Waldikkan alla yhdistetyt Kansat nautitzewat.

Tämän perustuxen johdatuxesta on Hänen Keisarillinen Majestätinsä, niiden ulostekoin huojendamisexi, joilla Suomenmaan Asujat ennen owat ollet rasitetut, armosa käskenyt, että Ruotzin Waldakunnan welan maxoxi päällepandu suostumus-wero pitä seisahtaman. Tämä armo on Wenäjän Waldakunnan kanssa nyt yhdistetyille alamaisille Suomenmaasa se ensimäinen todistus Hänen Majestetinsä armollisesta mielisuosiosta.

Koska Hallituxen muutos on Kansan seasa matkaan saattanut epäilyxen ja pelwon, ja Hänen Majestätinsä tietää syyn siihen, niin laitetan ja toimitetan, että tämä pelko wastansanomattomasti katoo.

Se on Hänen Keissarilliselle Majestätillensä tietty, että yxi osa Adelista ja Herras-miehistä owat, rahaa lainaxi ottaisa Ruotzista, pantixi pannet Maankartanoitansa. Se pelko, kuin tästä on tullut, ei pidä kauwan seisowainen oleman.

Officerit, Under-Officerit, ynnä Corporalein kanssa, owat ylön korotettuun hindaan myyneet ja ostaneet wirkoja; koska Hänen Keissarillinen Majestätinsä andaa laillisen järjestyxen sisälle wietää Suomenmaahan, niin on Hänen korkia Tahtonsa, että Armeja pidetän niinkuin se tähänasti on ollut säätty, ja ettei kukan tämän nyt tapahtunen muutoxen kautta pidä wahingota kärsimän.

Maallisten Wirkamiesten ja Pappein wiran toimituxet jääwät ilman muutosta; heidän palkkansa, ynnä kaikkein niitä seurawaisten sisälletuloin kanssa, maxetan niiden Asetusten jälken, kuin Ruotzin Hallituxen aikana owat ulosannetut.

Ruotzalaisen Suomenmaan yhdistys Wenäjän Waldakunnan kanssa anda Kauppamiehille, Borgareille ja kaikellaiselle Elatuxen keinolle tilan woittaa sitä rahaa ja rikkautta, kuin seuraa uloslewitettyä kaupantekoa woimallisesa Waldakunnasa, josa, monenkaldaisen ja erinäisen maanpaikan ja ilman suhten, kasvaa moninaista, josta kaupanteko myöskin saa kaswannon ja enätyxen. Ja koska jokainen Lakia tottelewainen alamainen on Maakunnan Lakein jälken wakuutettu sekä oman personansa että myös omaisudensa puolesta, niin on kewiästi nähtäwä, kuinga paljon onnellisemmaxi Suomenmaan Asujat tästälähin tulewat, sen suhten, kuin he Ruotzin Hallituxen aikana ollet owat.

Pahanilkisten uloslewitetyt huudot owat tarkoittanet haukutellaxensa Talonpoikia siihen luuloon, että he ijanaikaisixi orjoixi tuleman pidäis. Mutta Hänen Majestetinsä ylönkatzoo senkaldaisen alhaisen kawaluden, koska Hänen ajatuxensa täsä asiasa owat kaikille tietyt.

Hänen Majestätinsä pitää Suomen Sotawäen, niinkuin se tähänasti on ollut säätty: Niin muodon ei tule Recruteringi Suomesa koskan tapahtuman Wenäjän maan tawallisuden jälken.

Niin pian kuin Rauha Ruotzin kanssa on päätetty, tulee Hänen Keissarillinen Majestätinsä Käskyn jälken, awetuxi yxi Laina-Banki Omaisutten Haldioille hywäxi, ja Diskonti asetetuxi Kauppa-keinoin awuxi rahan tarpeesa.

Yhtä armollisesti on Hänen Keissarillinen Majestätinsä wielä wakuuttanut, että Talonpoikain wapaus Suomenmaasa ei pidä wähenettämän, koska Hänen korkia tahtonsa on, että ei ainoastansa parandaa heidän, mutta myöskin kaikkein Hänen Keissarillisen Majestätinsä alamaisten tilan täsä osasa Suomenmaasta.

Täsä päällekatzannosa on Hänen Keissarillisen Majestätinsä tarkoitus walmistaa Suomen Kansalle senkaldaisen wakuuden, kuin matkaan saattaa yhteisen onnellisuden, jonga kautta sama Kansa tulee sidotuxi siihen Hallituxeen, kuin Jumala Hänen kaikki wiisan päätöxensä jälken säättänyt on. Welwollisus ja kiitollisus Hänen Majestätinsä hywätekoja kohtan, wakuuttaa Händä alamaistensa uskollisudesta, arwosta ja kuuliaisudesta.

Hänen Keissarillinen Majestätinsä, joka aina armollisella suosiolla wastanottaa alamaistensa halauxia, saldii, että kaikki walistetut Asujat Suomenmaasa, siellä olewaiselle Ylimmäiselle Generalille kirjallisesti sisälleandawat ajatuxensa Kansan parahasta. Hänen Majestätinsä, joka pitää Isällistä murhetta alamaisistansa on wakuutettu siitä, että Kokous Turusa, tästä asiasta Walittuiden kautta keskustella, ei wielä täytäis tarkoitusta, sen suhten että työläs olis määrätä niitä aineita, joista keskusteldaman pidäis, että moninaisten asianhaarain kautta ovat monet toimituxet ylöstullet, jotka waatiwat jokaitzen täydellistä paränajatusta, että Wuoden aika nyt andaa Peldo- ja Maamiehelle jokaitzesta Säädystä tekemistä, ja että tämän Kokouxen kautta kustanuxet, jotka Sodasta jo tullet owat, wielä enämmäxi tulisit: Kaikki nämät nyt waatiwat tätä asiata ylöslykkämän. Annettu S. Petarborisa s. 8 p. Huhti-Kuusa 1808.

Hänen Keissarillisen Majestätinsä kaikkein armollisimman Käskyn jälken.

Greiwi NICLAS RUMANZOVILDA.

Ministeri Ulkomaan asioisa.

[Teoksesta Kustavi Grotenfelt [1861-1928]: Suomenkielisiä historiallisia asiakirjoja Ruotsin vallan ajalta (vuosilta 1548-1809), Helsinki 1912.]