Kalmistossa

Kalmistossa. Kirjoittanut Antti Mäkinen

Kalmistossa armas

Ruusu loisteli:

Punapurpurassa

Ruusun kiilteli

Kyynelhelmi kirkas;

Siihen katsahti

Äidin silmä hellä:

Senkin kostutti

Kyynel kirkas.

Kyynel vierähteli

Maahan vihreään,

Nurmi huokaeli:

Äiti lempeään

Unhottaa ei voine,

Sammutella pois;

Aamu-aurinkoinen,

Päivyt ennen vois

Sammua, oi!

Mutta Jumalalle

Äidin rukous

Nousi korkealle:

»Anna siunaus,

Herra suuri, meille

Täällä armostas,

Jotka elon teillä

Käymme polkujasi

Suojaa meitä!

Kiitokseni Sulle,

Herra, nytkin tuon,

Koska kaivatulle

Lapsoselle suon

Muistihetken tässä

Pyhän – ainian

Häntä elämässä

Täällä kaipajan –

Vaan – hyvin teit.»

Lähde: Mäkinen, A. 1912: Runoelmia. Helsinki.