Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus asianomaisesta tuomio-istuimesta, jossa erinäiset vapaasukuisia koskevat oikeusasiat ovat esiin-otettavat

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

1867.

No 26.

Suomen
Suuriruhtinanmaan
A s e t u s – K o k o u s.
____________________________________________


(Ylösluettava Saarnastuolista.)


Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus
asianomaisesta tuomio-istuimesta, jossa erinäiset vapaasukuisia
koskevat oikeusasiat ovat esiin-otettavat.
Annettu Helsingissä, 4 p:nä Marraskuuta 1867.
____________


Me ALEKSANDER Toinen, Jumalan Armosta, Keisari ja Itsevaltias koko Venäjänmaan yli, Puolanmaan Tsaari sekä Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m., teemme tiettäväksi: Sittenkuin ei ainoastansa Suomenmaan Ritaristo ja Aatelissääty, siltä osalta kuin asia on mainitulle säädylle eriksensä kuulunut, vaan myös muutenki maan Säädyt ovat yksimielisesti hyväksyneet Meidän viimeksi pidetyillä valtiopäivillä heille antamamme armollisen esityksen asianomaisesta tuomio-istuimesta, jossa erinäiset vapaasukuisia koskevat oikeusasiat ovat esiin-otettavat, tahdomme Me, kumoomalla ne asiasta olevat säännöt, jotka tavataan 6 kohdassa Ritariston ja Aatelissäädyn etuus-oikeuksia Lokakuun 16 päivältä 1723, 8 ja 9 momenteissa 2 §:ää Oikeudenkäymiskaaren 8 luvussa sekä Kunink. Kirjeessä 26 päivältä Lokakuuta 1748, siltä osalta kuin samat säännöt vielä ovat voimassa, sekä muuttamalla myöskin kaikki niihin perustetut käskyt noudattamisista aatelissäädyssä kohtaavain kuolemantapausten ja samaan säätyyn kuuluvain henkien holhun suhteen, armossa säätää seuraavalla tavalla:

1 §.

Kaikki semmoiset aatelissäädyn jäseniin koskevat riita-asialliset jutut ja raskaammat rikosasiat, jotka Hovioikeus, nyt noudatettavain sääntöjen mukaan Oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 2 §:n 8 ja 9 kohdissa, on velvollinen ensimäisenä tuomio-istuimena esiin-ottamaan ja tuomitsemaan, ovat vastedes siinä ali-oikeudessa esiin ja käsille otettavat, jonka toimi-alaan semmoisten asiain käyttely yleensä kuuluu.

2 §.

Se hoito aatelissäätyisten henkien holhuista, joka asetusten mukaan tähän saakka on ollut Hovioikeuden asiana, on tästä lähtien kuuluva asianomaiselle Kihlakunnanoikeudelle tahi Raastuvanoikeudelle ja Hovioikeuksien jätettävä näiden virkakuntain haltuun.

3 §.

Perukirja toimitetusta kalunkirjoituksesta kuolleen vapaasukuisen pesässä on, samoin kuin yhdenkaltainen toimitus aatelittomanki hengen jälkeen, jätettävä Kihlakunnanoikeuden tahi Raastuvanoikeuden talteen siinä paikkakunnassa, missä vainaja kuoleman kohdatessa asui.

4 §.

Ne luettelot aatelissäädyssä tapahtuneista kuolemankohtauksista, joiden lähettäminen Hovioikeuteen tätä ennen on ollut määrättynä, ovat vastedes annettavat niihin virkakuntiin, joiden tulee vastaan-ottaa semmoiset tiedon-annot aatelittomassa säädyssä tapahtuneista kuoleman kohtauksista; ja pitää aatelisista kuolinpesistä Oikeusviraston palkkaamiseksi suoritettavan prosentin ylöskannon ja siitä olevan tilinteon kanssa meneteltämän niinkuin yhdenlaisesta maksosta Papissäätyyn kuuluvain kuolleiden jäsenten jälkeen on säädetty Kunink. selityksessä Maaliskuun 23 päivältä v. 1807.

5 §.

Tämän asetuksen käyttäminen alkaa Tammikuun 1 päivänä 1868, kuitenkin sillä tavalla, että kaikki ne puheen-alaista lajia olevat oikeusjutut ja asiat, jotka sitä ennen, vanhastaan voimassa olevain sääntöjen nojassa, ovat asianomaisen Hovioikeuden toimenpitoon jätetyt, siellä laillisessa järjestyksessä loppuun saatettakoot. Jota kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingistä, 4 p:nä Marraskuuta 1867.


K e i s a r i l l i s e n   M a j e s t e e t i n   Oman Päätöksen mukaan
ja Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Senaatinsa:


J. M. NORDENSTAM.
B. INDRENIUS.
M. W. NORDENHEIM.
JOH. ER. BERGBOM.
K. FURUHIELM.
G. F. ROTKIRCH.
J. PH. PALMÉN.
J. SNELLMAN.
OTTO AF SCHULTÉN.
C. CRONSTEDT.
CLAS NORDENHEIM.
V. FURUHJELM.
S. H. ANTELL.
EUGEN von KNORRING.
OSCAR NORRMÉN.
W. FORSMAN.


J. F. Pipping.