Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus niiden suostuntaverojen lakkaamisesta, joita linnanrakennusavun ja lääkintärahaston nimellä tähän asti on ylöskannettu

Wikiaineistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-Kokous 20.2.1865/5.


(Ylösluettava Saarnastuolista.)


Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus
niiden suostuntaverojen lakkaamisesta, joita linnanrakennusavun
ja lääkintärahaston nimellä tähän asti on ylöskannettu.
Annettu Helsingissä, 20 p:nä Helmikuuta 1865.
____________


Me ALEKSANDER Toinen, Jumalan Armosta, Keisari ja Itsevaltias koko Venäjänmaan yli, Puolanmaan Tsaari sekä Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Sen ohessa että tänä päivänä, Suomenmaan Säätyjen alamaisesta kehoituksesta olemme antaneet armollisen Asetuksen hengeltä maksettavista veroista Suuriruhtinanmaassa, noudatettavaksi nykyisen vuoden 1865 alusta alkaen, tahdomme Me sen johdosta ja Säätyjen toivotusta myöten, armossa määrätä, että samasta ajasta alkaen kaikki niiden suostuntaverojen maksettavaksi-määrääminen, jotka, vanhempain asetusten jälkeen ja Säätyjen myönnytyksestä Porvoon valtiopäivillä 19 (7) p:nä Heinäkuuta 1809, ovat linnanrakennusavun ja lääkintärahaston nimellä tähän asti ylöskannetut, pitää lakkaaman. Jota kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingistä, 20 p:nä Helmikuuta 1865.

Keisarillisen Majesteetin Oman Päätöksen mukaan
ja Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Senaattinsa:


J. M. NORDENSTAM.
OTTO FA SCHULTÉN.[1]
CLAS NORDENHEIM.
JOH. ER. BERGBOM.
A. F. MUNCK.
PEHR PETERSON.
F. EDELHEIM.
LARS SACKLEEN.
C. CRONSTEDT.
A. L. BORN.
V. FURUHJELM.
ROBERT TRAPP.
JOH. GRANLUND.
JOH. VILH. SNELLMAN.


J. Snellman.


Huomautukset[muokkaa]

  1. pitää olla OTTO AF SCHULTÉN.