Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus, koskeva laajennettua oikeutta Suomen kielen käyttämiseen tuomio-istuimissa ja virastoissa Suomenmaassa

Wikiaineistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

1881.

No. 12.

Suomen
Suuriruhtinanmaan
A s e t u s – K o k o u s.
____________________________________________


(Julkiluettava saarnastuolista.)


Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus,
koskeva laajennettua oikeutta Suomen kielen käyttämiseen
tuomio-istuimissa ja virastoissa Suomenmaassa.
Annettu Helsingissä, 9 p:nä Toukokuuta 1881.
____________


Me ALEKSANDER Kolmas, Jumalan Armosta, koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Suomen Senaattimme alamaisesta esityksestä, olemme Me katsoneet hyväksi armossa määrätä, että kaikilla tuomio-istuimilla ja virastoilla sekä virkamiehillä pitää oleman valta tästälähin, ilman siitä tehtyä erinäistä pyyntöä, asianomistajille antaa toimituskirjoja Suomen kielellä jutuissa ja asioissa, joissa se, joka tuomio-istuimelle tahi virastolle on asian esiin tuonut tahi virkamieheltä toimituskirjaa vaatinut, siinä kirjallisesti tahi suullisesti on mainittua kieltä käyttänyt, kuitenkin niin, että aina kuin semmoisessa toimituskirjassa käytetään jotakin suomalaista sanaa, jonka merkitys ei puhetavassa ole täysin määrätty, se merkitys, jota tarkoitetaan, on vastaavalla ruotsalaisella sanalla sulkumerkkien väliin pantava.

Jota kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 9 p:nä Toukokuuta 1881.


K e i s a r i l l i s e n   M a j e s t e e t i n   Oman päätöksen mukaan
ja Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Senaattinsa:


J. PH. PALMÉN.
TH. THILÉN.
H. MOLANDER.
A. MECHELIN.
VICTOR WASASTJERNA.
ALBERT NYKOPP.
TH. von HELLENS.
EMIL FORSMAN.
AUGUST NYBERGH.
E. af FORSELLES.
K. FURUHIELM.
OSCAR NORRMÉN.
J. D. DAHL.
V. von HAARTMAN.
FREDRIK GEJTEL.
W. ZILLIACUS.
SUNE BJÖRKSTÉN.


Theod. Bergelund.