Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus, koskeva muutettuja määräyksiä lakitiedetten kandidaattitutkinnosta Aleksanderin-Yliopistossa Suomessa

Wikiaineistosta
Suomen suuriruhtinanmaan asetus-kokoelma 15.8.1894/35.


Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus,
koskeva muutettuja määräyksiä lakitiedetten kandidaattitutkinnosta
Aleksanderin-Yliopistossa Suomessa.
Annettu Helsingissä, 15 p:nä Elokuuta 1894.
____________


Me ALEKSANDER Kolmas, Jumalan Armosta, koko Wenäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Meille alamaisuudessa tehdyn esityksen johdosta Me, kumoten mitä lakitiedetten kandidaattitutkinnosta on säädetty Aleksanderin-Yliopiston asetusten 153 §:ssä, 6 §:ssä armollista julistusta 30 p:ltä Toukokuuta 1871 muutoksista ja lisäyksistä eräisiin samain asetusten osiin ja muihin asiaan kuuluviin asetuksiin, sekä toisessa momentissa armollista julistusta 6 p:ltä Kesäkuuta 1883, joka koskee muutettuja vaatimuksia filosofian kandidaattitutkintoon Aleksanderin-Yliopistossa, Armossa säädämme niinkuin seuraa:

1 §.

Oikeutettu suorittamaan lakitiedetten kandidaattitutkinnon on tästä lähtien:

a) ylioppilas ja muu tutkintoja Yliopistossa suorittamaan oikeutettu henkilö, joka on sekä Yliopiston asianomaisen kielenopettajan antamalla todistuksella näyttänyt hyvästi taitavansa äidinkieltään kirjallisesti käyttää että myöskin filosofillisen tiedekunnan historiallis-kielitieteellisessä osastossa suorittamillaan opinnäytteillä osottanut omistavansa tieteellisten opintojen harjoittamiseen lainopillisessa tiedekunnassa tarpeelliset tiedot filosofiassa, pohjoismaiden historiassa ja latinassa; ja

b) filosofian kandidaatti, jonka kandidaattitutkintoon edellä-mainitut opinnäytteet voidaan katsoa sisältyneen tahi joka asianomaisilta opettajilta hankkimillaan todistuksilla näyttää tämän mukaisesti täydentäneensä suorittamaansa muunlaista kandidaattitutkintoa.

2 §.

Yksissä neuvoin lainopillisen tiedekunnan kanssa määrää filosofisen tiedekunnan historiallis-kielitieteellinen osasto mitä mainittuun opinnäytteeseen vaaditaan, jolloin kuitenkin on katsottava, että pohjoismaiden historiassa vaaditaan ainakin se tietomäärä, mikä on vahvistettu approbatur cum laude arvosanan saamisen ehdoksi filosofian kandidaattitutkinnossa.

3 §.

Sittekuin nämä tiedonnäytteet on suoritettu, kokoontuvat tutkijat niin kutsuttuun scrutiniumiin, jonka perästä julkinen päätös julistetaan ja tutkitulle annetaan todistus.

4 §.

Edellä-mainituista alustavista opinnäytteistä suoritetaan samat maksut, kuin mitkä on määrätty oppiarvojen saavuttamiseksi suoritettavista tutkinnoista.

5 §.

Ennenkuin lakitiedetten kandidaattitutkinnon saa suorittaa, tulee tutkittavan todistaa olleensa vähintäänkin yhden lukukauden maalais-alituomarin mukana käräjillä.

6 §.

Lakitiedetten kandidaattitutkinto käsittää ne näytteet, jotka on vahvistettu Aleksanderin-Yliopiston asetusten 159 §:ssä; ja tulee tutkittavan, ennenkuin hänet voidaan mainitussa tutkinnossa hyväksyä, lainopillisen tiedekunnan vahvistettavia määräyksiä noudattaen, kirjoittaa asianomaisen tutkijan määräämästä aineesta lyhyenläntä kirjoitus, jonka tutkija hyväksyy, sekä itse tutkinnossa ainakin yhden tutkijan aineessa osoittaa omistavansa semmoiset tiedot, että ne voidaan arvostella laudatur arvolauseella.

7 §.

Tämä asetus astuu voimaan 1 p:nä Tammikuuta 1895; kuitenkin saakoot ne, jotka aikaisemmin suorittamansa filosofian kandidaattitutkinnon kautta silloin voimassa olleiden määräysten perustuksella ovat saavuttaneet lakitiedetten kandidaattitutkinnon suorittamis-oikeuden, sen oikeutensa vastakin pitää. Niin olkaan[1] kaikkien asianomaisten alamaisesti noudattaminen. Helsingissä, 15 p:nä Elokuuta 1894.


K e i s a r i l l i s e n   M a j e s t e e t i n   Oman Päätöksen mukaan
ja Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Senaattinsa:


G. v. ALFTHAN.
AUGUST NYBERGH.
C. O. MELAN.
G. Von TROIL.


Gustaf Rancken.


Huomautukset[muokkaa]

  1. todellakin näin