Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus niiden veroparseelein määrästä, jotka löytyvät seurattavaksi vahvistetussa osotuksessa, kuinka veronlasku Suomessa yhteisen maakirjan jälkeen on tehtävä
ME N I K O L A I Ensimäinen, Jumalan Armosta, Keisari ja Itsevaltias yli kaiken Venäjänmaan, Suomen Isoruhtinas ec. ec. ec.
Teemme tiettäväksi: että sittenkuin Julistuksen kautta 28:tena p. Maaliskuussa (9:nä p. Huhtikuussa) menneenä vuonna Armossa asetimme, että yks ainoa yhteinen veroluku ja yks ainoa verolaskun osotus pitää tulla seurattavaksi Suomen Isoruhtinan maassa, paitsi Viipurin lääniä ja entistä Tornion kihlakuntaa Oulun läänissä; ja että sanottu veroluku, määrättynä hopiassa saman vertaiseksi, kuin viidentoistakymmentä viimeksi kuluneen vuoden markgongihinnoista räknätty nykyisen maakirjaveron keski-arvo on, pitää jaettaman viiden eri rubriikin eli nimen alle, jotka ovat: Jyviä, puoleksi rukiita, puoleksi ohria, Kauroja, Voita, Talia, ja Rahaveroa; niin olemme ME, Suomeen asetetun Senaattimme huoneenhallitusderpartementin alamaista osotusta seuraten, siitä määrästä, jonka jälkeen niitä äskönsanotulla tavalla säättyjä viittä veroparseeliä (eli artikkelia) uudessa verolaskun osotuksessa pitää kussakin Läänissä luettaman yhden hopiaruplan veroon, tahtoneet Armossa säätää: että yhden hopiaruplan veroon tulee luettavaksi kolme kappaa jyviä, yks kappa kauroja, kolme naulaa voita, kaks naulaa talia ja seuraava määrä rahaa: nimittäin: Uudenmaan läänissä kymmenen kopeikkaa, Turun ja Porin läänissä viis kopeikkaa, Hämeenlinnan läänissä kymmenen kopeikkaa, S:t Mikkelin läänissä kaksikymmentä kopeikkaa, Kuopion läänissä kaksikymmentä neljä kopeikkaa, Vaasan läänissä seitsemäntoistakymmentä kopeikkaa ja Oulun läänissä kaksikymmentä kaksi kopeikkaa, kaikki hopiata. Jonka jälkeen kaikkein asianomaisten tulee itsensä alamaisuudessa ojentaa. Helsinginkaupungissa 5 p. Maaliskuussa 1841.