Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus niistä tutkinnoista, joita vaaditaan lainopillisiin, kameraalisiin ja hallinnollisiin virkoihin pääsemistä varten Suomessa

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomen suuriruhtinanmaan asetus-kokoelma 15.8.1894/35.


Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus
niistä tutkinnoista, joita vaaditaan lainopillisiin, kameraalisiin ja
hallinnollisiin virkoihin pääsemistä varten Suomessa.
Annettu Helsingissä, 15 p:nä Elokuuta 1894.
____________


Me ALEKSANDER Kolmas, Jumalan Armosta, koko Wenäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Meille alamaisuudessa tehdyn esityksen johdosta Me, muuttaen eräitä säännöksiä armollisessa asetuksessa 30 p:ltä Toukokuuta 1871 niistä tutkinnoista, joita vaaditaan pääsemistä varten lainopillisiin, kameraalisiin ja hallitushoidollisiin virkoihin ja palveluksiin Suomessa, täten Armossa säädämme niinkuin seuraa:

1 §.

Ne tutkinnot, joita Aleksanderin-Yliopistossa tästä tähtien[1] toimitetaan kelpaavaisuutta varten tämän maan lainopillisiin sekä kameraalisiin ja hallinnollisiin virkoihin, ovat:

1) Oikeustutkinto, 2) Ylempi hallintotutkinto ja 3) Alempi hallintotutkinto.

Oikeutettuja suorittamaan nämä tutkinnot ovat ainoastaan ne, jotka ovat Yliopistoon ylioppilaiksi kirjoitettuina tahi joilla, yliopistotutkintoihin nähden, asetustenmukaisesti on sama oikeus kuin ylioppilailla.

2 §.

Ennenkuin oikeus- tahi ylemmän hallintotutkinnon saa suorittaa, pitää tutkittavan todistuksilla, jotka hän on hankkinut niiltä filosofisen tiedekunnan historiallis-kielitieteellisen osaston opettajilta, jotka Yliopiston konsistori on lainopillisen tiedekunnan ehdotuksesta tutkijoiksi määrännyt, näyttää, että hän on yksityisissä filosofian ja pohjoismaiden historian kyselmyksissä osottanut semmoista opinmäärää, joka vastaa lainopillisen tiedekunnan yksissä neuvoin asianomaisen opettajan kanssa asetettavia vaatimuksia, ollen kuitenkin se, joka on käynyt semmoiset kyselmykset, että hän on oikeutettu suorittamaan lakitiedetten kandidaattitutkinnon, vapaa sen enemmistä filosofian ja pohjoismaiden historian näytteistä.

Kaikkien 1 §:ssä mainittuin tutkintojen edellä sitä paitsi käy lainopillisen tiedekunnan edessä suoritettava ja sen määräysten mukaan järjestetty suomen- tai ruotsinkielinen näytekirjoitus; ja on näytekirjoitus oikeustutkintoa varten suoritettava siviili-, kriminaali tai prosessioikeudessa ja näytekirjoitus ylempää hallintotutkintoa varten jossakin muussa sanottuun tutkintoon kuuluvassa aineessa, mutta näytekirjoitus alempaa hallintotutkintoa varten saapi käsitellä mitä tiedekunnan opetusalaan kuuluvata ainetta hyvänsä.

Sitä paitsi tulee, ennen kuin oikeustutkinnon saa suorittaa, tutkittavan todistaa olleensa vähintäänkin yhden lukukauden maalais-alituomarin mukana käräjillä.

3 §.

Oikeustutkinnossa kuulustellaan lakitieteen enkyklopediaa, roomalaisen yksityisoikeuden alkutietoja, oikeushistoriaa, Suomen valtiosääntö-oikeutta sekä siviili-, rikos- ja talous-lainsäädäntöä ynnä prosessioikeutta.

Ylempi hallintotutkinto käsittää lakitieteen enkyklopediaa, oikeushistoriaa, kansainvälistä oikeutta, kansantaloustiedettä, valtiovarain-oppia ja tilastotiedettä, Suomen valtio-, valtiovarain- ja politiaoikeutta sekä siviili-, rikos- ja talous-lainsäädäntöä ynnä prosessioikeutta.

Oikeustutkinnossa on annettava isompi ja enemmän ratkaiseva arvo perusteellisemmille ja kypsemmille tiedoille siviili-, rikos- ja prosessioikeudessa, kun taas ylemmässä hallintotutkinnossa enemmän arvoa pannaan perusteellisiin kansantaloustieteen, talousoikeuden ja muiden hallinto-oikeuteen kuuluvain aineiden opintoihin.

Alempaan hallintotutkintoon kuuluvat oman maan siviili-, rikos- ja talouslainsäädännön sekä valtiosääntö-, hallinto- ja prosessioikeuden pääkappaleet niin myös kansantaloustiede.

4 §.

Oikeustutkinto tuottaa:

a) yksinomaisen kelpaavaisuuden kaikkiin oikeudenkäyntilaitoksissa oleviin virkoihin ja tuomiokapitulien sihteerinvirkoihin;

b) oikeuden Senaatin Talousosastossa ylimääräisenä palvelemiseen; sekä

c) kelpaavaisuuden kaikkiin muihin semmoisiin virkoihin, joihin tätä ennen voimassa olleiden määräysten mukaan tuomarintutkinto on ollut kelpaavaisuuden-ehtona.

5 §.

Ylemmällä hallintotutkinnolla saavutetaan:

a) oikeus päästä kaikenlaatuisiin virkoihin meidän maan hallinnollisissa virastoissa, semmoisiinkin kuin edellisen §:n c momentissa tarkotetaan; sekä

b) yksinomainen kelpaavaisuus vakinaisiin virkoihin Senaatin Talousosastossa, lääninsihteerin- ja lääninkamreerin- varalääninsihteerin-, varalääninkamreerin- ja kruununvoudin-virkoihin sekä maan muissa hallinnollisissa virastoissa oleviin virkoihin, joihin ennen on vaadittu yleinen oikeustutkinto.

6 §.

Sama kelpaavaisuus kuin mikä saavutetaan oikeus- ja ylemmän hallintotutkinnon suorittamisella, on niilläkin, jotka lainopillinen tiedekunta lakitiedetten kandidaateiksi julistaa.

7 §.

Joka on alemmassa hallintotutkinnossa hyväksytty, on oikeutettu ylimääräisenä palvelemaan Senaatin Talousosastossa sekä pääsemään maan kameraalisissa ja hallinnollisissa virastoissa oleviin virkoihin, paitsi niihin, jotka 4 §:n c momentissa ja 5 §:n b momentissa mainitaan.

8 §.

Siitä, miten ylempänä mainitut tutkinnot toimitetaan sekä todistukset niistä annetaan, on voimassa mitä on määrätty oppiarvojen saamista varten suoritettavista tutkinnoista; kuitenkin sopii julkisessa oikeustutkinnossa sekä ylemmässä ja alemmassa hallintotutkinnossa käyttää kuuttakin tutkittavaa yhdellä kertaa.

9 §.

Vuoritieteentutkinto suoritetaan tästä lähtien filosofisen tiedekunnan fyysillis-matemaattisen osaston edessä niissä siihen osastoon kuuluvissa oppiaineissa, mitkä tämä tutkinto tähän asti on käsittänyt, mutta sen edellä käy talousoikeuden ja kansantaloustieteen professorin edessä suoritettava yksityinen vuorilainsäädännön ja kansantaloustieteen kyselmys.

10 §.

Tämä asetus ei koske Hänen Majesteettinsa Keisarin Suomen kanslian ja Kenraalikuvernöörinkanslian virkoja, joista on erittäin säädetty, eikä maanmittaus- ja metsävirkakunnan virkoja, ei myöskään useita alempia hallinnollisia toimia, joista niinikään on erittäin säädetty.

Samoin jäävät tämän koskemattomaksi voimassa-olevat määräykset niistä suomen ja ruotsin sekä muissa nykyaikaisissa kielissä suoritettavista opinnäytteistä, jotka ovat ehtoja osaksi tutkinnon suorittamisen oikeudelle tiedekunnassa, osaksi maan virkoihin pääsemis-oikeudelle.

11 §.

Tämä asetus astuu voimaan 1 p:nä Tammikuuta 1895. Niin olkaan[2] kaikkien asianomaisten alamaisesti noudattaminen. Helsingissä, 15 p:nä Elokuuta 1894.


K e i s a r i l l i s e n   M a j e s t e e t i n  Oman Päätöksen mukaan
ja Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Senaattinsa:


G. v. ALFTHAN.
AUGUST NYBERGH.
C. O. MELAN.
G. Von TROIL.


Gustaf Rancken.


Huomautukset[muokkaa]

  1. pitää olla lähtien
  2. todellakin näin