Kertomus Bogskärin ensimmäisen majakan rakentamisesta
Bogskärin Majakka
Sataneljättäkymmentä peninkulmaa Suomenmaan rajoja huuhtowat meren ja Laatokan järwen aallot. Sellaisessa maassa saattaa luonnollisesti odottaa meriliikkeen olewan hywin tärkeän, ja lukuisa onkin laiwasto, joka wuosittain kulkee Suomen satamoissa wieden ja tuoden tawaraa ja matkustajia paikasta paikkaan, yhdistäen meidän maamme kaukaisimpiin ulkomaihin. Mutta Suomen rannat eiwät ole hywiä kulkea, mataluuksia ja salakaria on runsaasti wäijymässä kulkijan turwallisuutta; pitää olla hywät merikartat ja tarkka huolenpito niillä, jotka laiwoja meidän wesillämme ohjaawat. Maamme welwollisuus heitä kohtaan, jotka Wellamon wetelälle wäylälle henkensä uskowat, kauppa- ja matkustaja laiwoja kuljettaaksensa tällä usein waarallisella tiellä on warustaa rantojamme merkeillä, joidenka mukaan päiwällä warmasti saattawat johtaa laiwojen kulkua, majakoilla, jotka pimeinä, kolkkoina syksy-öinä osoittawat tien kulkijalle, wiitaten missä waaratta käy liikkuminen kariin ja luotoihin joutumatta.
Mutta sellaiset työt eiwät ole aiwan helppoja, ja suuria kustannuksia waaditaan, ennenkuin niin pitkä rannikko, kuin meidän, on warustettu wilkkaalle merenkululle riittäwillä majakka-laitoksilla. Tänä wuonna on yksi sellainen laitos walmistunut ja on hiljakkoin juhlallisesti wihitty. Jo kolmannella kymmenellä wuosiluwulla, jolloin Ruotsin puolella rakennettiin eräs majakka Ahwenan merelle, huomautettiin että wasta sitte kun suomenpuoliselle Bogskär luodolle tulisi toinen majakka rakennetuksi, ensinmainittukin wastaisi täydellisesti tarkoitukseensa. Mutta Bogskärin luodot owat aiwan pieniä ja niihin waikea mitään pysywäistä rakentaa. Tyydyttiin silloin majakan rakentamiseen muutamia peninkulmia sieltä olewaan Logskärin saareen. Mutta parikymmentä wuotta myöhemmin asia uudestaan otettiin esille ja on siitä lähtien hierottu aina wiime wuosiin saakka, siksi kuin kauan hankitun majakan rakennus wihdoin w. 1879 lopullisesti päätettiin. Jo 1872 wuoden waltiopäiwillä oli säädyt suostuntawaroista myöntäneet sanotun majakan rakentamiseksi 160,000 markkaa, waikka nyt, kuin asiata oli näin kauwan wiiwytetty, tätä myöntymistä ei enää käytetty, waan päätettiin majakka rakennettawaksi waltion yleisillä waroilla. Kewäällä w. 1880 alettiin rakennustyö. Luoto, jonka päälle torni wihdoin rakennettiin, kohoaa ainoastaan 24 jalkaa weden pinnasta, niin että myrskysäällä laineet wapaasti lakaisewat sen korkeinta kohtaa. Se tietysti melkoisesti waikeutti työtä, ja tapahtuikin että syksyllä, kun kesän työt oliwat päätetyt ja työwäki talweksi oli jättänyt luodon wasta seuraawana kewäänä palataksensa, myrsky oli wienyt melkein kaikki, mitä sinä kesänä oli rakennettu, erään siwurakennuksenkin tarwe-kaluja warten, joka oli aiottu tulewan tornin wiereen.
Tästä onnettomuudesta huolimatta kuitenkin työtä seuraawana wuonna jatkettiin, wähän muutetulla suunnitelmalla. Siwurakennus jätettiin sikseen ja itse tornin kiwi-perustus korotettiin kymmenellä jalalla. Sen päälle asetettiin nyt kuluneena kesänä iso torni, joka on tehty Ruotsissa; se on kokonaan raudasta ja 74 jalkaa korkea. Siinä on seitsemän kertaa. Alikerrassa on warasto-huone, lämmitysaineita, wettä ja ruoka-waroja warten; sitten tulee kyökki ja sen yli on ruokasali, neljännessä ja wiidennessä kerrassa on palweluswäen asunnot ja kuudennessa asuu itse majakan päällikkö. Ylimmäiseen kertaan on iso walaistuskone asetettu, joka on maksanut yli neljäkymmentäkolmetuhatta markkaa ja jonka walo näkyy neljän peninkulman päähän merelle. Koska luoto on hywin wähäinen ja sen pinnalla pahalla säällä on aiwan mahdoton liikkua on tornin kolmannen kerran ympäri rakennettu aitauksella warustettu parwi tai balkoni, jossa luodon harwat asukkaat, majakan päällikkö ja kolme palwelijaa saattawat astumista harjoitella. Kun astuu tornin huipulle, näkee siitä Bogskärin kolme luotoa eikä muuta maata mitään. Aawa meri yksin lewiää ympärillä niin pitkälle kuin silmä kannattaa. Ikään kuin wankilaan owat sinne suljetut ne miehet, joidenka huoleksi majakan hoito on uskottu. Mutta hywän palweluksen ne tekewät ohikulkewille laiwoille säännöllisesti pitäen tulen wireillä ylhäällä tornissa pimeinä öinä, ja welwollisuutensa on Suomen waltio täyttänyt rakentaessaan tämän luotettawan tunnusmerkin tuonne Ahwenan meren luodolle, jonka ohitse kulkee suurin osa Pohjanlahden laiwastosta ja jonka salakariin moni laiwa ennen on joutunut haaksirikkoon, waan josta nyt loistaa walo, joka pelastaa kulkijat waaraan joutumasta.
Lähde: Kansanvalistusseuran kalenteri 1883, s. 90-92.