Kertomus Porin radan rakentamisesta

Wikiaineistosta

Porin rautatie

Marraskuun 4 p:nä awattiin yleiselle liikkeelle uusi 136 kilometriä pitkä rautatie, joka yhdistää Porin ja Tampereen kaupungit. Rautatietä, joka liittäisi Satakunnan suuren ja wiljawan maakunnan muuhun Suomeen, on jo kauan puuhattu. Mutta Satakunnan kilpailiana owat olleet sekä Pohjanmaa että Sawo ja Karjala. Kun maallamme ei ole ollut waroja kaikkia näitä teitä yht'aikaa rakentaa, on täytynyt määrätä sitä warten jonkinmoinen järjestys ja siinä järjestyksessä on Satakunta jäänyt wiimeiseksi. Onko se ollut oikeuden mukaista, jääköön tässä sanomatta; satakuntalaiset itse luonnollisesti katsowat wääryyttä kärsineensä. Mutta joka odottaa jotakin hywää, ei odota koskaan liian kauan, ja niinpä tuli wihdoin neljännes wuosisadan kestäneen odotuksen jälkeen Satakunnankin wuoro.

Tammerkosken rautatiesilta
Tammerkosken rautatiesilta

Jo aikaisin ajateltiin rautatien rakentamista suoraan Tampereelta Poriin, siis Kokemäenjoen pohjoispuolitse. Kun sitte Turun rata walmistui, ajateltiin Porin yhdistämistä tämän radan kanssa rautatien kautta, joka kulkisi pitkin mainitun joen laaksoa Loimaan taikka Urjalan asemille. Jopa puuhattiin yksityistä yhtiötäkin, joka tien rakentaisi ja sille oli jo saatu waltion kannatustakin. Onneksi ei näistä puuhista kuitenkaan ennättänyt mitään syntyä, ennenkuin säädyt ja hallitus ottiwat rakennuspuuhan käsiinsä. Wuoden 1888 waltiosäädyt päättiwät nimittäin radan rakentamisen ja kesallä w. 1890 alotettiin rakennustyö. Tarpeellisten warain puutteessa on se kestänyt kokonaista wiisi wuotta. Melkein wuoden ajan ennen juhlallista awausta oli kuitenkin liike wireillä Peipohjaan saakka 97 kilometrin päähän Tampereelta. Walmiina on tämä rautatie tullut maksamaan 10,630,000 markkaa eli noin 78,000 markkaa kilometriltä. Se on siis tullut melkoisesti kalliimmaksi kuin muut wiime aikoina maassamme rakennetut rautatiet. Siihen on suurimpana syynä se, että uusi tie kulkee enimmäkseen wiljeltyjen seutujen läwitse, joissa maan lunastus on käynyt kalliiksi. Mutta kalliinpuoleisia töitä on myöskin runsaasti, muun muassa 30 siltaa, joista suurimmat Tammerkosken niskassa sekä Kokemäenjoen yli mentäissä. Saadaksensa rakennustyötä alkuun sitoutui Porin kaupunki maksamaan wuosittain 25,000 markkaa 40 wuoden kuluessa, kuitenkin sillä ehdolla että tämä maksu lakkaa niin pian kun radan tulot nousewat niin suuriksi, että ne tuottawat rakennuspääomalle sen koron, jota waltio luulee woiwansa rautateistä yleensä odottaa. Niistä tuloista päättäen mitä wäliaikainen liike tällä tiellä on tuottanut, ei porilaisten kauankaan tarwitse noita apurahoja maksaa ja silloin he woiwat käyttää niitä edistääkseen radan jatkamista meren rannalle saakka, jota he syystä pitäwät sekä luonnollisena että wälttämättömänä.

Rautatie kulkee Tampereelta ensin Kokemäenjoen wesijakson pohjoispuolella Pirkkalan, Suoniemen, Karkun, Tyrwään, Kiikan ja Kauwatsan kuntien läwitse, seuraten Kuloweden ja Rautaweden kauniita rantoja, kunnes Witikkalan kohdalla menee joen ylitse ja sen eteläpuolella läpäisee Harjawallan, Nakkilan ja Ulwilan kunnat ennen kuin saapuu Poriin. Tällä jälkimäisellä osalla matkasta poistuu rautatie kauemmaksi Kokemäenjoen wiljawasta ja asutusta laaksosta kulkien werrattain hedelmättömiltä näyttäwäin kangasmaiden kautta, niin että matkustaja tuskin woi aawistaakaan, että muutaman kilometrin päässä siwulla päin on Suomen tiheimmin asuttuja seutuja.

Mainittakoon myöskin ne miehet, jotka owat tämän uuden tien rakentaneet. Itse radan rakennus-ehdotuksen on tehnyt yli-insinööri Th. Tallqwist, työpäällikkönä on ollut insinööri O. F. Lindberg sekä eri rata-osain rakentajina insinöörit K. Snellman, K. Nordwall, O. Nyberg, K. V. Wirzenius, K. Rejman, E. Grönmark ja A. Juselius.

V.Soini


Lähde: Kansanvalistusseuran kalenteri 1896, s. 73-75.