Keväistä lempeä

Oodi autoille ja niiden kuljettajille

Syrjäseutulaisen näkökulmasta Keväistä lempeä[1] Kirjoittanut Sivukulman Santeri

Jahtikauden alkaessa

Kirjoitus julkaistu Paikallissanomissa 30.5.1935, s. 3. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1889799?page=3 / Viitattu 17.2.2026

Kesä saapuu jälleen tänne kylmäksi moitittuun pohjolaan. Ei se tänä vuonna kylläkään tule aivan almanakan mukaisesti, sillä peräti on kylmää ja koleaa vielä, vaikka kohta ollaan kesäkuussa. Mutta tulossa on kesä kuitenkin ja hyvä niinkin. On ainakin kesän toivo ihmisten mieliä virkistämässä.

Tämä kevään ja kesän taitekohta vaikuttaa muuten vissillä tavalla nuorentavasti ihmisiin. Se on kuin kalevalainen olut, joka »saattoi naiset naurusuulle, miehet mielelle hyvälle». Vaikka maaseudun asujamilla onkin tähän vuodenaikaan kiirettä ja touhua, niin siitä huolimatta nousee vanhankin jalka kepeämmin kuin muulloin ja silmissä on toivorikas väike. — Suotta ei lausukaan runoilija keväästä: »Nyt on toivon ja lemmen aika!»

Kaipa runoilija — Larin-Kyösti, ellen väärin muista — taisi tarkoittaa etupäässä nuoria puhuessaan toivosta ja lemmestä. Mutta näyttää siltä, että keväällä on vanhankin parkkiintunut sydän vaarassa. Äskettäinhän kerrottiin lehdissä, miten eräs 83-vuotias mummo hullaantui niin, että otti ja meni kihloihin 26-vuotiaan miehen kanssa. Ylkämies — hän on sivumennen sanottuna kotoisin Lavian Aluskylästä — vei morsionsa kihlamatkalle, mutta kun sulhanen näytti olevan kiinnostunut enemmän morsiamen säästörahoihin ja viinaputeliin kuin kihlattuun morsiameensa, suutahti viimemainittu ja kääntyi poliisin puoleen. Poliisikonstaapeli ei nähtävästi oikein ymmärtänyt kevään hurmaa eikä nuorten lempeä, koskapa hän pani sulhasen lukkojen taa. Morsian parka sai palata kotiin ilman sulhasta ja — säästörahoja. Kumpaa näistä hän eniten jäi kaipaamaan, sitä ei uutisessa kerrottu.

Näin ikävästi päättyi siis tämä satu. On ehkä tahditonta puuttua rakastavaisten sydämenasioihin, mutta juttelin tämän esimerkkinä siitä, miten kevät vaikuttaa ihmeellisen piristävästi ja nuorentavasti ihmisiin. Olkoon tämä myös pienenä varoituksena yli 80-vuotiaille neideille. Ei pidä antaa säästörahoja nuoren sulhasmiehen käsiin ennenkuin on käväisty vihillä! Eikä aina senkään jälkeen, sillä nuoret miehet ovat monasti niin kokemattomia raha-asioissa.

* * *

Näin kesää odotellessa on mukava suunnitella, miten voisi pian alkavan kesän käyttää parhaiten hyödykseen ja virkistyksekseen. — Arvaan, että moni työn raskaan raataja hymähtää mokomille suunnitteluille ja sanoa jöräyttää, että niin se kesä menee kuin talvikin kovassa työn puskemisessa ja leipähuolten keskellä. — Totta! — Työtä kesällä on paljon, öillä täytyy monen työpäiviään jatkaa ja huolta sekä murhetta on yllin kyllin.

Mutta kuitenkaan ei ole pois tieltä pieni virkistys työn lomassa. Nuoret kyllä hakevat virkistystä itselleen tavalla jos toisellakin, mutta vanhemmat tahtovat olla liiaksi sidottuja töihinsä. Kuitenkin juuri perheiden huoltajat kaipaisivat suuresti virkistystä. Ja sopivaa vaihtelua, oppia ja piristystä saisivat he retkeilyillä ja pienillä opintomatkoilla. Toimeksi siis, ja kesän aikana, joinakin pyhänseutuina arkihuolet nurkkaan ja väki retkelle. Varmaa on, että mieluisa ja opettavainen retkeily maksaa takaisin siihen kulutetun ajan ja rahallisenkin menetyksen.

Aikaisempina vuosina ovat täkäläiset maatalousseurat järjestäneet opintoretkiä omaan- ja naapurimaakuntiinkin. Näillä retkillä mukana olleet ovat olleet yleensä tyytyväisiä matkaansa. Näiden kautta on myös saatu kokemusta, jota tarvitaan vastaisia retkeilyjä suunniteltaessa. Muuten yksi asia retkeilyjä suunniteltaessa: perheen äidit myös mukaan! Usein lähdetään vain miehissä matkaan ja naiset jätetään kylmästi kotiin. En tarkoita mitään helpolla eläviä rouvas-ihmisiä, jotka kyllä pitävät huolen virkistyksistään, vaan ajattelen noita aamusta iltamyöhäiseen raatavia maatalousnaisia, jotka todella ovat virkistyksen tarpeessa. He ovat myös virkistysmatkan ansainneet!

Niin, että eiköhän sopisi sittenkin ajatella muutamia retkeilyjä kesän aikana.

Sivukulman Santeri

1. Tätä kirjoitusta ei alun perin ole varustettu otsikolla, vaan otsikko on annettu vasta kirjoitusta Wikiaineistoon tuotaessa.