Siirry sisältöön

Kevätlaulu (Goethe)

Wikiaineistosta
Kevätlaulu.

Kirjoittanut Johann Wolfgang von Goethe
Suom. Otto Manninen.


Kuink’ armaan loiston
jo luonto saa!
Kuin päivä päilyy,
kuink’ uhkuu maa!
Kuin kukkaan puhkee
jok’ oksa, puu,
ja viitain virsi
soi tuhatsuu!
Ja rinnat riemuun
jo raikahtaa! Oi onni, auvo!
Oi taivas, maa!
Oi lempi, lempi!
Kuin kultakoi,
tuoll’ autereessa
mi karkeloi.
Maan siunaat kasvuun
sa kaunoiseen,
kaikk’ ilmat tuoksuun
ja tuoreuteen.
Sua, neito, neito,
kuin lemminkään!
Mua, säihkysilmä,
kuin lemmitkään!
Kuin leivo lentoon
ja lauleloon,
kuin kukka aamuun
ja aurinkoon,
niin hehkun, armas,
sun hempes luo,
tult’ innon nuoren
ain’ uuteen suo
se lauluun, tanhuun –
oi, loputon
sun olkoon onnes,
kuin lempes on!


Lähde: Saksan kirjallisuuden kultainen kirja. 1930. Toimittanut Rafael Koskimies. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.