Kevæt-laulu

Kevæt-laulu. Kirjoittanut Olli Wuorinen

Runo saattaa olla suomennos tai mukaelma.

Vîta vienon vihannoipi,

Puro lîkkû liristen,

Kumpu kukkî, heilimoipi,

Tuoll’ on tyøssæ mettinen;

Tûli leuto liehakoipi,

Laine læikkŷ hopeinen,

Koivikossa kellot soipi,

Ynnæ pilli paimenen.

Rastas laulâ rannikolla,

Sorsa soutâ lahdella,

P^æsky pæilŷ kartanolla,

Kiuru kieppû taivâlla;

Lapset leikkî nurmikolla,

Pŷdeskellen perhoja,

Mehuisempi mahtâ olla

Hymy immen hûlilla.

Taivas tarjô sulo-sæitæ,

Selkeästi sînt^ævi,

Sæveleitæ lemmekkæitæ,

Kaikkialla kaikûvi;

Koko luonto kevæt hæitæ

Viehkeæsti viett^ævi, –

Kenpæ vois nyt næhdæ næitæ

Ja ei sydæn sykkisi?

O[lli]. W[uo]r[ine]n.

Lähde: Kansan Lehti 23.5.1868.