Kirje Ameriikasta (Republic, 18.7.1888)
Kirje Ameriikasta (Republic, 18.7.1888) Kirjoittanut Johan Sevon |
Lähde: Kaiku, 16.8.1888, nro 96, s. 3. Artikkelin verkkoversio. |
Pohjois-Michigan’in Republic, Heinäkuun 18 p. 1888.
Oli aikeeni ilmoittaa näiltä tienoin syntymämaani sanomain palstoille tässä maassa olevain kansalaistemme olosuhteita. Ei ne ole joka taholta hyvin ylistettävän hyviä, vaikka Oulusta kotoisin Vahtola niminen muurari viimme syksyna ylpeillen ylisti[huom. 1], kehuen omat ja muiden työtätekeväin miesten päiväpalkat kovin korkialle, ja työn saaliin näissä seuduin aina saatavana. Vain kehnosti kävi kun talvi tuli itselleen ja myös muille työtä tekeville miehille, jotka oli maan päällystöissä. Työt loppuivat ja joutilas aika eteen jota kesti kuusi kokonaista kuukautta. Se aika kysyi onko dollareita taskussa ja niitä ei monelta löytynyt että olisi koko pitkän joutilaan ajan kestänyt. Sitte käytettiin hyvää nimiä rahan sijalla, ja joka nyt nimensä antaa olla hyvässä maineessa ettei ulostu niiltä seuvuin jossa on talvi elätetty niin on kesä syyspuolelle kulunut ennenkun ensimmäinen dollari kolkkuu oman kukkaron pohjalla. Tosi on, joka ympäri vuoden saapi työtä tehdä, niin se kiittelee onneaan, vain sitä ei ole kaikille. Työhommat ei mitenkään kerkiä levetä niin joutuin kun kansa enenee. Sillä tänne koittaa joka mailman kulmalta tulla ihmisiä tuon yllä mainitun Vahtolan hyvyyksiä nauttimaan. Sillä niitä on tähän maahan tullut joka maailman osalta aina joku Vahtolan lainen valeen huutaja ja liikamääräsen hyvyyden kehuja ja sillä ovat jo monta matkalle narranneet.
Mainitsen raittiuspyrinnöistä koska tässä valtiossakin löytyy kahdeksan suomalaista seuraa ja voin nimittää seurain nimet kun samoja veljiä löytyy Suomessaki. Ne ajattelee kumminki meistä veljellistä hyvää, vaikka on matka pitkä välissämme. Nämät nimet on tuttuja Suomen kansalle:
Aamurusko.
Aura.
Kaiku.
Väinö.
Valo.
Hyvätoivo.
Pohjantähti.
Onnen-Aika.
Tämä viimmeksi mainittu seura on tässä valtiossa. Se Hancockin vuosikokouksessa nähtiin sopivaksi että nimitettiin pääseuraksi tässä valtiossa oleville suomalaisille seuroille.
Ruotsalaiset ovat olleet ennen suomalaisille seuroille pääjohtajina, vaan niissä havaitsivat olevan liika paljo ruotsalaishenkeä, jonka vuoksi erosivat pois, ja sanovat osaavansa itse hoitaa omat asiansa. Joka oli miesten teko, sillä suomalainen on mies niinkuin muunki maalainen toimimaan mitä asiaa hyvään. Tässä seurassa on hyvin pontevia jäseniä jotka ovat kovia taistelemaan vastuspuolta vastaan, Isak Sillberg⚲ syntyjään Oulusta ja Herny Jäsberg⚲ Kivijärveltä. Ne pitää hyvin kunnollisia raittiuspuheita, vaikka ei kumpikaan ole ollut millään oppialalla eikä ole oppineet muuta kuin mitä kokemus on osottanut.
Ei muuta tällä kertaa kuin toivotan onnea ja menestystä raittiuspyrinnöille niin Suomessa kuin tässäki maassa.
Johan Sevon⚲,
Temmesläinen.
Lisätyt viitteet
- ↑ Kaiku nro 102 24.12.1887, Wikiaineistossa.