Siirry sisältöön

Kirje Jyväskylästä (11.6.1878)

Wikiaineistosta
Kirje Jyväskylästä.

Kirjoittanut Minna Canth


Uuden kirkon asema on taaskin pannut päät pyörälle. Oli, näet, se pikkuinen erhetys tapahtunut, ett’ei tarkemmin tutkittu maata, johon kirkkoa aiottiin rakentaa, ennenkuin asianomaisten lupa hankittiin ja rakennus-aineita paikalle vedettiin. Vasta perustusta kaivaessa huomattiin maan olevan tuiki kelvotonta.

Tämä vahinko ei kuitenkaan liene niinkään harmillinen, kuin sitä ensi katsannossa luulisi; sillä voidaanhan toivoa, että kirkolle nyt katsotaan tilavampi ja soveliaampi paikka, kuin ensin aiottu, jossa se olisi ihmisten ulkohuoneitten ympäröimänä ollut. Torin alareunaan, johon sitä nyt ehdoillaan, tulisi sille tilavuuden puolesta parempi paikka, mutta – miksi kamoksutaan julkeata ja ihanata harjua, jonka luonto itse on juuri kuin kirkon asemaksi määrännyt? ”Sinne se tulisi liian kalliiksi” sanotaan ”ei siitä voi olla puhettakaan.” No niin – ollaan sitten puhumatta!

Kansakoulukokousta odotetaan, toimikunta kuulustelee huoneita ja emännät hikoilevat vaatteiden ja huoneiden puhdistamisessa. Sillä välin ollaan uteliaita tietämään, keitä kokoukseen tulee ja keitä ei tule. Ja uteliaita ollaan myöskin kuulemaan, katsovatko kokouksen jäsenet näiden kokousten olevan edeskinpäin Jyväskylässä sopivimmat pitää, tai joko mitä ruvetaan siirtämään johonkin itäiseen, eteläiseen, länteiseen tahi pohjoiseen kolkkaan. Muistanpa kuitenkin viime kokouksessa erään arvoisan puhujan lausuneen, että tänne halusta tullaan kuulemaan, miten ”Suomen sydän sykkii.” Ja niinkuin veri lähtee ihmisen sydämestä, kiertää ruumista ja kolmen minutin kuluttua aina jälleen palajaa sydämeen, niin kansakoulun opettajatkin lähtevät Suomen sydämestä kansaan levittämään sivistyksen ja opin valoa ja kolmen vuoden kuluttua tänne aina jälleen palajavat, uutta virkeyttä, uutta ravintoa ja uutta voimaa saamaan. Eikä se sydän vieläkään ole sykkimästä lakannut. Vuosittain täältä vieläkin lähtee kaunis joukko raikasta, toivorikasta nuorisoa, joka hehkuvalla innolla on valmis uhraamaan työnsä ja voimansa isänmaan eteen. Eivätkö he halajaisi vuosien kuluttua tänne jälleen palata, vanhaa rakasta oppilaitosta näkemään ja juuri täällä vanhoja ja uusia kumppalia tapaamaan, ja juuri täällä keskustelemaan kansakoulua koskevista kysymyksistä? Niinpä ainakin luulisi.

Taiteellisista nautinnoista ei kokouksen aikana tule puutetta olemaan. Laulajaisia antavat hrat Bergholm ja Kiljander 16 p. ja neiti Lydia Lagus 78 p. Sitä paitse kuuluu hra Meissner aikovan antaa jonakuna iltana soittajaiset. Kävelymatkoja olen myöskin kuullut ehdoiteltavan jonkun illan vietoksi johonkuhun läheiseen paikkaan, esim. harjulle, jonne tilaisuutta varten hankittaisiin tarpeellisia istuimia ja sopivaa virvoketta. Jo viime viikolla saapui tänne useita kokouksen jäseniä, joka luullakseni myöskin on todistuksena siitä, että he mieluisesti juuri Jyväskylään tulevat.

Lyseossamme pidettiin vuositutkinto viime perjantaina. Ylitarkastajoista ei tälläkään kertaa ollut kukaan läsnä. Vuosikertomuksessa huomautetaan parista seikasta, jotka tuottavat hankaluutta opintojen suotavalle edistymiselle. Semmoinen on ensinnäkin seitsemännen luokan kaksijakoisuus. Siitä lausutaan mainitussa kertomuksessa: Kun on täytymys yhdistää niiden opetus, jotka luokalla ovat jo yhden vuoden olleet, niillekin sopivaksi, jotka vasta sinne muutetaan, niin syntyy siitä välttämättä se vaikeus, että opettaja, asettaissaan opetustaan ylemmällä osalla olevien käsityksen mukaiseksi, ei saa alemmalla osalla olevia sitä helposti ja oikein käsittämään ja opetusta tarkkaavaisuudella seuraamaan. Jos hän taas kokee asettaa opetustaan ala osan tarpeiden mukaan, niin ylä-osa siihen tahtoo kyllästyä. Mahdoton on hänen kumpaakin niin edistyttää, että yhdellä vuodella enennetystä opistossa viipymisestä sanottavaa hyötyä olisi. Mutta aina pysyy se haitta, että ahkeruus tällä luokalla ei oikein tahdo pysyä vireillä; joka seikka aikaa voittaen yhä enemmän vaikuttaa muihinkin luokkiin. Suotava siis olisi, että mitä pikemmin tämä koululain epäkohta tulisi korjatuksi, niinkuin se Helsingin normalilyseossa onkin jo korjattuna.

Toinen epäkohta, josta kertomuksessa mainitaan, on se, että historian opetukselle ensimmäisenä ja toisella luokalla on annettu ainoastaan yksi tunti viikossa. Niin niukasti annetulla tuntimäärällä on mahdoton saada mitäkään perustusta lasketuksi historian luvulle.

Ilmat ovat olleet sateiset ja kolkot. Yöllä viime perjantaita vasten oli vähän hallaa näillä tienoilla ja yöllä lauvantaita vasten kuului se liikkuneen Petäjävedellä. Mutta kun ilmat sen jälkeen ovat olleet sateiset, eivät oraat siitä kuitenkaan liene suurta vahinkoa kärsineet. Vettä on muuten tullut vähän liiaksikin. Maamiehet ja muut miehet jo halajaisivat päivän paistetta ja kaulusta säätä. ”Olkoot nyt vaan roskasäät edeltäpäin” sanovat kuitenkin muutamat, ”että sitten kansakoulu-kokouksen ajaksi saamme kauniit ilmat”. Ja jos siinä toivossa vaan voisimme varmat olla, niin halusta nyt kärsisimmekin kuinka roskaisia säitä tahansa, sillä suurta haittaa todella tekisikin kokouksen aikana täänlainen ilma.

Päijänteellä jo kolmas höyrylaiva, ”Seura” välittää matkustavien kulkua. Viime perjantaina j. p. p. teki ”Jämsä” erityisen matkan Lahteen lyseolaisia varten ja lauvantaina vei ”Lahtis” puolella hinnalla matkustavia Päijänteen yli. Eläköön kilpailu!

Teppo.


Lähde: Päijänne 11.6.1878.