Kirje Jyväskylästä (15.1.1878)

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kirje Jyväskylästä.

Kirjoittanut Minna Canth


Silmänkääntäjä, hra Pettersén antoi täällä keskiviikkona, torstaina ja sunnuntaina näytännöitä ”uudemman ajan salonki-loitsemisissa (!) *), intialaisessa ja egyptiläisessä silmänkääntäjä taiteessa j. n. e.” Tämän laatuiset näytännöt eivät juuri mistään arvosta ole, sillä eihän niistä ole hyötyä eikä oppia, mutta saattaa sitä kumminkin jonkun kerran lystikseen katsella ja ihmetellä silmänkääntäjänkin sukkelia temppuja ja notkeita hyppisiä. Niiden avulla hän usein tottumattomat silmämme tuhansin kerroin pettää, leikkaa nenäliinoista kulmat pois ja laittaa ne jälleen ehyiksi, ammentaa tyhjästä laatikosta, paitsi koko joukon kaikenlaista tavaraa, kaksi elävää kyyhkystäkin, panee eri pöydällä olevan ryyppylasin ja puteliin omin neuvoin paikkaa muuttamaan y. m. s. Tietysti käy kaikki aivan luonnollisella tavalla, ilman minkäänlaista ”silmäin kääntämistä”, ainoastaan niin erinomaisella sukkeluudella, ett’ei tarkinkaan varalla pito voi käytetyitä apuneuvoja keksiä. Ei hra Pettersén paljon väkeä saanut näytäntöihinsä, toisella kerralla esim. oli vaan noin 40 henkeä. Ja tuskinpa lienevät nämäkään huvitukseensa tyytyväisiä olleet, sillä paitsi sitä, että likeisimmästä huoneesta mitä raakamaisin markkina-elämä herätti sekä tuhoa että hämmästystä, antoi hra Pettersén katsojien odottaa pulskan tunnin määrä-ajasta ennenkuin näytäntöänsä alkoi.

Muuten viimeisissä markkinoissa mielihyväkseen huomasi elämän kaduilla ja torilla olevan verrannollisesti siivoa ja hiljaista. Hauskaa oli nähdä, miten vikkelästi pakkanen pani miehet polkkaa tanssimaan toisena markkina-päivänä; se oli toista, kun hervottomain jalkain hoipertelemiset, jota surullista ilve-näytelmää kyllin ja yltäkyllin on ennen tavallisesti markkinatiloissa nähtävänä ollut.

Jyväskylän tupakkitehtaan ensimmäisiä teoksia on papyrossin muodossa sitte viime tiistain ollut saatavana Häggman ja kump. kauppapuodissa. Tupakkamiehet niitä kiittävät hyviksi, – allekirjoittanut ei niiden hyvyyttä voi ta’ata, hänessä kun ei ole miestä niitä arvostelemaan.

Teppo.

*) Sana: loitsiminen on luullaksemme tykkänään väärä muoto, jota ei kukaan Suomalainen ymmärrä muuten kuin ehkä arvaamalla. Joka paikassa Suomessa se kuuluu: loihtia. Jos se olisi verrattava -tsen päätteisten tekosanojen kanssa, niin kuuluisi se Hämeessä: loittin, niinkuin: tarvitsen, kaupitsen kuuluvat: tarvitten, kaupitten; mutta puheena oleva sana sielläkin: loihtin, loihtia. Toim. muist.


Lähde: Päijänne 15.1.1878.