Kirje Kuopiosta (19.2.1881)

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kirje Kuopiosta.
(Koulu-ylihallituksen lausunto Kuopion tyttökoulusta. Luistinrata ja luistinradan liput. ”Kuopion Sanomain” erehdys).
Kirjoittanut Minna Canth


Hiljakkoin on ruotsalaisissa sanomalehdissä ollut luettavana koulu-ylihallituksen lausunto koulu-asiassa. Siinä on eräs kohta, joka on hyvin tärkeä erinomattain meidän paikkakunnallemme. En voi sentähden olla lausumatta siitä pari sanaa.

Niinkuin tiedämme, anoivat säädyt viime valtiopäivillä kahta täydellistä s. o. seitsenluokkaista suomenkielistä tyttökoulua, nim. Jyväskylään ja Kuopioon. Siihen anomukseen säädyt yksimielisesti yhtyivät, ja olipa syytä toivoa, että hallitus myöntäisi anomuksen, varsinkin kun ei tätä nykyä vielä ole ainoatakaan valtion kannattamaa suomenkielistä tyttökoulua olemassa. Mutta turhaa! Hallitus menetti ensin paljon aikaa ryhtymättä minkäänlaisiin toimiin; sitten lykättiin koulukysymys kokonaisuudessaan vielä komitean käsiteltäväksi. Kun se vihdoinkin siitä kiirastulesta pääsi, olivat nuo seitsenluokkaiset tyttökoulut supistuneet neliluokkaisiksi.

Syytä siihen ei komitea sanallakaan ilmituonut. Joutuipa sitte asia ylihallituksen käsiin, ja seurauksena oli, että toinen noista neliluokkaisistakin katsottiin liikanaisiksi. Säätyjen anoman kahden seitsenluokkaisen tyttökoulun asemasta, ehdotteli ylihallitus ainoastaan yhtä neliluokkaista, joka tulisi sijoitettavaksi Jyväskylään! Kuopion yksityiselle tyttökoululle myönnettäisiin vaan valtioapua, siksi kuin saataisiin selville olisiko se todellakin tarpeen vaatima! Paikkakuntamme edusmiehet valtiopäivillä anoivat tänne mainittua koulua, säädyt yksimielisesti hyväilivät anomuksen (muistaakseni vaan yksi ainoa puhuja porvarissäädyssä asiaa vastusti), yksityinen koulu perustettiin suurella innostuksella, oppilaita siinä on tätä nykyä jo 36 kahdella luokalla, niistä tuskin yhtäkään vapaa oppilasta, ja kuitenkin ylihallitus epäilee sen tarpeellisuutta! Onko tämä oikeuden mukaista, onko se kohtuulliseen vaatimusten täyttämistä?

Nykyään on kaupungissamme saatu toimeen luistinrata, ja siitä iloitsee varmaankin jokainen, joka vaan nuorien luonnonmukaista ja raitista edistystä harrastaa. Erittäinkin koulua käyville, paljon istuvalle nuorisolle on vallan tärkeätä saada ruumistaan liikutella ulkona puhtaassa ilmassa ja niin hupaisella tavalla kuin luistimilla liikkuminen on. Suotava olisi, että ne, joilla nuorien kasvatuksen kanssa on tekemistä, kokisivat heitä kehoittaa tällaisiin viattomiin huvituksiin ja voimien ponnistuksiin ulkoilmassa, ellei heillä itsellään olisi siihen taipumusta. Eikä taitaisi haitaksi olla, jos keski-ikäisetkin ottaisivat osaa samaan huvitukseen, päinvastoin se estäisi heitä ennen aikojaan vanhoiksi tulemasta ja ylläpitäisi heidän henkisiä ja ruumiillisia elonvoimiaan. Tosin mahtaisi olla hiukan hankalata ensimmältä vaivata jäseniä, jotka mukavassa liikkumattomuudessa ovat parhaiksi kangistuneet; mutta eivätköhän ne harjoituksella piankin jälleen nöyrtyisi ja eiköpä sitä paitse virkistetyt voimat, parempi terveyden tila ja raikastunut mieli kylläksi palkitsisi vähäiset vaivain näöt.

Luistinradan lippuihin on muuten painettu: ”Luistinrata Kuopiossa v. 1881. Stridskoklubben i Kuopio år 1881.” Kuinka mainion liberalista! Oletettiinko, ettei kaupungissamme vielä kaikki ymmärtäisi ”toista kotimaista kieltä” sen verran, että tietäisivät mitä ”luistinrata” on; taikka arveltiinko täällä löytyvän niin kiivaita ruotsimielisiä, että ottaisivat pahastuakseen, jos lipuissa olisi ollut pelkkää suomea? Turha pelko! Tietäähän sen jokainen, että Kuopiossa vaan on kaksi puoluetta: toinen ”suomenmielinen” ja toinen ”todellisesti suomenmielinen.” Ketä tahi keitä varten siis tuo ”Stridskobanan i Kuopio”?

”Kuopion Sanomat” kertovat Uuden Suomettaren viime vuonna kehoittaneen Tapiota ja Savoa ”valvomaan lehtemme yli”(!), niinkuin mainitussa lehdessä sanotaan. Mutta Suometar ei olekaan kehoittanut ”valvomaan” Kuopion Sanomia, vaan ainoastaan vaaria ottamaan, millä keinoin tulevaksi vuodeksi oppilaita hankittaisiin täkäläiseen ruotsalaiseen yksityislyseoon. Mikä kummallinen erehdys! Vai eikö lehti tuntisikaan mitään eroitusta oman itsensä ja ruotsalaisen lyseon välillä? Kyllähän muuten Uusi Suometar itsekin voi ”ylivalvoa” tai silmällä pitää Kuopion Sanomia, ei sen tarvitse siihen muita kehoittaa.

Airut.


Lähde: Tapio 19.2.1881.