Kiukkuinen Mies
| Paikallislehden toimittamisesta | Syrjäseutulaisen näkökulmasta Kiukkuinen Mies[1] Kirjoittanut Sivukulman Santeri |
Saikkalan vanha silta |
| Kirjoitus julkaistu Paikallissanomissa 24.5.1934, s. 3. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1889692?page=3 / Viitattu 16.2.2026 |
Meillä käväsi eilen Kiukkuinen Mies. En tosin tiedä, mikä hänen nimekseen on kirkonkirjoihin merkitty, mutta ulkomuodon perusteella ristin hänet Kiukkuiseksi Mieheksi.
Kiukkuinen Mies tuli siis asuntooni ja kysyi toimittajaa. Esivaltani (tarkoitan kotoinen), joka kauan sitten eräässä juhlallisessa tilaisuudessa oli todistajien läsnäollessa luvannut auttaa ja tarpeentullen suojella minua, heikkoa miestään, huomasi sillä hetkellä tulleen otollisen tilaisuuden täyttää vanhoja lupauksiaan. Niinpä hän siis nokkelasti valehteli, ettei toimitus ole kotona eikä edes lähiseuduillakaan.
— Onpas, sanoi Kiukkuinen Mies, joka ovenraosta äkkäsi minut toisessa huoneessa. En ehtinyt ajoissa livahtaa ulos akkunasta ja niin jouduin silmätysten Kiukkuisen Miehen kanssa.
Kun pakoni kerran epäonnistui, sain takaisin entisen, harvinaisen suuren rohkeuteni. Päätin seistä paikallani viimeiseen asti (kaikki pakotiet kun olivat tukossa) ja levollisesti sanoin vieraalleni: I-istukaa, o-olkaa hyvä ja pi-pistäkää pa-palamaan!
Vieras istui. Sitten hän ilman esipuheita ilmoitti olevansa iltamien toimihenkilö ja esitelmien pitäjä.
— Jaha, vai niin, lausuin. Mutta eihän se ole minun syyni.
— Ei olekaan, sanoi Kiukkuinen Mies. Se ei oikeastaan ole kenenkään syy. Mutta kamala homma se vaan on.
— Kukas käski ruveta sellaiseksi toimihenkilöksi ja vielä vähemmin esitelmöitsijäksi. Olisitte pysynyt yleisönä. Se on paljon kiitollisempaa.
— Niin on, niin on, lausui vieraani. Mutta kun tuli kerran annettua pahalle pikkusormi, niin nyt täytyy olla aina mukana. Menisihän se kyllä joten kuten, mutta puheitten ja esitelmien pito on rääkkäystä.
— Sanokaas muuta, pistin väliin. Rääkkäystä se on todella! Kaikilla sitä ihmisiä kiusataankin iltamissa ja juhlissa. Ja vielä kiskotaan pääsymaksu!
— Minä tarkoitin, että se on rääkkäystä esitelmän pitäjälle, ärähti Kiukkuinen Mies entistä kiukkuisemmin. Saa ensin nähdä suuren vaivan esitelmän valmistuksesta, ja kun sitten menee sitä yleisölle esittämään, niin osa kuulijakunnasta karkaa ravintolaan ja toinen osa, joka ei päässyt ajoissa karkuun, valmistautuu keskustelemaan omista asioistaan. Eteisessä puhutaan kovaäänisesti hevoskaupoista, ravintolassa nauretaan ja juhlasalissa keskustellaan hieman hiljaisemmin puvuista, arvostellaan tanssikavaljeereja ja esitelmän pitäjää. Jos puhuja korottaa ääntänsä, tekee yleisö samoin. Ja se on kamalaa, kun ei kaikistellen kuule edes omaa ääntään.
— Entäs jos pitäisi välillä pienen paussin ja huutaisi sitten kahta kovempaa, ehdotin. Mutta kun huomasin Kiukkuisen Miehen käsittäneen väärin järkevän ehdotukseni, jatkoin kiireesti, että minkäs minä sille mahdan.
— Sopii kirjoittaa siitä aviisiin, sanoi vieraani. Ja sitten pitää ehdottaa, että esitelmät ja puheet jätettäisiin kokonaan pois iltamien ohjelmasta. Yleisö olisi muutoksesta suuresti mielissään ja esitelmöitsijät vielä enemmän.
— Jaa jaa. Mutta milläs sitten ohjelma täytettäisiin ja veroista vapauduttaisiin?
— Pantais tilalle yhteislaulua ja vapaata keskustelua sekä tietenkin tanssia. Sellainen ohjelma saisi yleisön jakamattoman kannatuksen. Näytelmiä ehkä myös voitaisiin esittää, mutta sekin on esittäjille epäkiitollista hommaa. Saa viikkokaupalla harjoitella, ja sitten kansa sanoo, että »tuo nyt ei ollut paljon mistään kotoisin».
— Ei, kyllä kertomukset ja runotkin ovat sentään tarpeellisia, intin vastaan. Esimerkiksi Vänrikki Stoolin runot naisten lausumina ovat suorastaan ylentäviä. Ja onhan vielä muitakin mahdollisuuksia, niinkuin — —
Mutta Kiukkuinen Mies ei kuunnellut loppuun asti, vaan lähti pois. Hänellä oli nähtävästi kiire. — No, joka tapauksessa hänen toivomuksensa tulee tässä täytetyksi, ehkä kyllä hieman toisessa muodossa kuin tarkoitettiin. Minusta muuten Kiukkuinen Mies aivan suotta pelkäsi puheitten ja esitelmien pahentavaa vaikutusta. Mahdollisesti kyllä esitelmänpitäjästä joskus tuntuu kiusalliselta, mutta saa tuntuakin, sillä pääseväthän he ilmaiseksi iltamiin. Ei sitä vaan viitosta vaivatta ansaita! Yleisö taas vapautuu piinasta siten, että tulee iltamiin tai juhliin varmuuden vuoksi parisen tuntia myöhästyneenä. Mikäli olen havainnut, onkin valtavin osa yleisöstä jo oppinut tuon konstin. Se onkin fiksu konsti! Allepainettukin rupeaa sen jo vähitellen oppimaan. Jotkut kyllä sitä paheksuvat ja väittävät säännöllistä myöhästymistä muka rumaksi tavaksi. Mutta ei valiteta siitä! Sellainen puhe on ilmeistä pahansuopaisuutta. Ainahan kaikki korkeat persoonat antavat itseään odottaa.
Ajatellaan, että mekin ollaan sellaisia korkeita persoonia, arvoisa myohästelevä lukija sekä
Sivukulman Santeri
- ↑ Tätä kirjoitusta ei alun perin ole varustettu otsikolla, vaan otsikko on annettu vasta kirjoitusta Wikiaineistoon tuotaessa.