Kodostansa unia nähnyt

Wikiaineistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kodostansa unia nähnyt.

Kirjoittanut Frans Jakob Chydenius


Näin mä näkyjä yöllä
Unia unisialla;
Olimpa olevanani,
Kulkevanani kotona.
Äiti itki poikoansa,
Sureksui sukimoanja.
Ei unet toden tosia,
Näyt varmaan näyttäjiä;
Sanon sentänä sanani,
Laulan laulu pienoiseni.
Miksis, äitini, minua
Sureksuit sukimoasi?
Kaukanako kamputtelen,
Vai’ko vaaran suun esissä?
Älä itke armas äiti,
Sureksu sukimoasi,
Vaivan jo minusta nähnyt,
Huolen pitkimmän pitänyt!
Olen täällä, kun olenkin
Kaukana kotomajasta,
Vaan samampa suojuksessa,
Isän ilman kannen alla.
Mut’ jos vaaran suun esissä,
Pyörin tuskan pyörtehessä,
Niin ei sentään sen isämme
Tahtomata taivahisen
Vaivu’ varpuinen pyryssä,
Mato pieni maan raossa.

–sk–


Lähde: Maamiehen Ystävä 23.11.1844.