Laulu Marj-Lovviisasta

Laulu Marj-Lovviisasta Kirjoittanut Tatu Pekkarinen

Ol mulla ennen se, henttukii ja sen

nim oi Marj-Lovviisa.

Nuamalta soel nätti ja

luonnolta reilu, vua ei piästännä’ kammariisa.

2. Eikä tuota ruojoo ies pussata suanna,

ku aena se vastaan vänkäs.

Kun minä kättä sen kaalalle koetin,

siilon se ilikeesti ränkäs.

3. Mut rakkaaven kutketta kumminnii

oi Lovviisalla ja mulla.

Ostin sille virskirjan, vapriikkihuivin

ja – taeshan tuolle sormussii tulla.

4. Käätin sitä kaapunnin tijjaatterissae

ja syötin sille paakarin pulloo.

Ja immeiset sano, että kyllä nuista riähkistä

parj vielä jollonnii tulloo.

5. Niinhän tuon oes luullunna käävännii,

kun se Lovviisa minusta tykkäs.

Vuan sehhän se mokomae Toloppasen Juoso

valliin ihtesä lykkäs.

6. Sillohhan se sattu, kun yhen kerran koetin

sinne Lovviisan aettaan piästä.

Aattelin niät, että en tuota tyhjee

pitemmälti ennee siästä.

7. Mut Lovviisan aetassapa ollii jo toenen

sen kuulin ihan iänestäkkii.

Kun ovenraasta tirkistin, tunsin sen Juosoks,

vaekka niihen piällä ol täkki.

8. Siilon minä suutun ja kolokutin ovveen

ja huusin, että: minnoun tiällä!

Aakase joutuin se aettas ov

ja – aakase kaaniilla siällä!

9. Vuan Toloppasen Juoso sieltä viäntäätykkii

ja loksaatti vasten nennee.

Meinas vielä luuvanvartta kätteesä ottoo,

vuan – tuota minen outtanna ennee.

10. Poes minä läksin ja kerrassa joutuin;

otinniippa aeka hatkun.

Taaksen en kahtonna, männessä vuan huusin,

että: suat sinä pittee sen natkun.

11. Ja niinhän minä oun nyt tässä piättännäe,

että Lovviisast’ en ennee piittoo.

Helekutti vieköön, ennen vaekka riijjoon

tuota nuapurin toessilmä-Riittoo.

Lähde: Pekkarinen, Tatu 1951: Iloinen testamentti: 115 valittua laulua. Koonnut Toivo Kärki. Oy Fazerin musiikkikauppa, Helsinki.