Leivoselle

Wikiaineistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Leivoselle

Kirjoittanut Pietari Ticklén


Missä viivyt, leivoseni?
Etpä joudu ensinkään
Tänä vuonna, kultaseni,
Mieltä mielistyttämään;
Aina ennen ennättelit
Talven huolet huojentaan,
Etelästä lennättelit
Myrskyn muistot poistamaan.
Kuulin kieles visertävän
Ilman alla aikanaan:
Näinpä päivän ennättävän
Kukkasia kutsumaan.
Kukat kutsui hettehistä
Kaunihisti loistamaan,
Veti vedet lähtehistä
Juoksussansa joutumaan.
Laski pienet lattialta
Kartanolla juoksemaan,
Venehetkin valkamalta
Vetten kalvot kaivamaan.
Laski karjan kartanoista
Kujan päähän kulkemaan,
Lammaslaumat karsinoista
Tanhualla tanssimaan.
Kyll’ on taasen tavallansa
Aurinkomme alallaan;
Mutt’ on kolkko kulussansa,
Kylmä vielä valossaan.
Missä viivyt, leivoseni?
Sinua se vuottanee!
Tultuasi, kultaseni,
Huolet talven huojennee!


Lähde: Grotenfelt, Kustavi (toim.) 1899: Väinölä: Helmivyö suomalaista runoutta. Werner Söderström, Porvoo.