Siirry sisältöön

Lontoon Jenny (1925)

Wikiaineistosta
Lontoon Jenny.

Kirjoittanut Hj. Nortamo
Säveltänyt Emil Kauppi.


Tuolla Lontoossa Jennyn ma kohtasin,
Haaluvee, hiivuvee, hii-o-hoo!
Hän ol neitosten joukossa kaunihin,
Haaluvee, hiivuvee, hii-o-hoo!
Suu kuin kirsikka, silmät niin mustat kuin yö,
Ja ne loisti kuin tuikkiva tähtien vyö
Wee o wee, wee o wee, wee-o-wee wee-o wee
ruling goo.
Wee-o wee, wee-o-wee, wee-o-wee, wee-o-wee
ruling goo!
Ja kun niillä hän vilkuili meihin näin,
Haaluvee j. n. e.
Kaikki miehet oi lemmestä hourupäin.
Haaluvee j. n. e.
Sama huumaus kapteenit, tyyrmannit vei,
Siin ei auttanut kirjat ja äksamit, ei!
Wee-o wee, j. n. e.
Niinkuin laiva on täysissä purjeissaan,
Haaluvee j. n. e.
Oli Jenny, kun astui hän tanssimaan,
Haaluvee j. n. e.
Silkkihelmat ne liehui kuin tuulessa vain,
Näky sievin, min konsana nähdä ma sain,
Wee o wee j. n. e.
Luonto Jennyn ol’ kerrassaan verraton,
Haaluvee j. n. e.
Meripoika jos pyys’ hältä suutelon,
Haaluvee j. n. e.
Ei hän kursaillut, juoruista huoli hän viis,
Pani suppuhun suun, vastas: jees, iff ju pliis!
Wee-o wee j. n. e.
Olen maan minä toisenkin kiertänyt,
Haaluvee j. n. e.
Ilmansuunnissa kaikissa risteillyt,
Haaluvee j. n. e.
Mutta vaikka mä lähtisin mailmojen taa,
Jennyn vertaista tyttöä nähdä en saa,
Wee o wee, j. n. e.
Siis kun maissa me maljoja maistellaan,
Haaluvee j. n. e.
Ja kun viini se vuotavi virtanaan,
Haaluvee j. n. e.
Eestä maailman sorjimman neitosen tuon
Lasin täyden ma, veikkoset, pohjahan juon,
Wee-o wee j. n. e.


Lähde: Nortamo, Hj. 1925: Laulajapoika: lauluja ja nuotteja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.